Venäjä-tuntijan ja Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professorin Kari Liuhdon mukaan Venäjän talous on yhä riippuvaisempi Kiinasta.
– Venäjä saa joka päivä vientituloja yli 1 000 miljoonaa euroa. Tämä on hätkähdyttävä luku, toteaa Venäjä-tuntija, Liuhto sanoo Verkkouutisille.
Hyökkäyssota Ukrainassa kasvattaa kuitenkin Venäjän budjettivajetta. Tuotot tulevat etupäässä raaka-aineista, ja pakotteiden myötä Venäjän vientitulovirrat siirtyivät lännestä itään. Erityisen tärkeäksi on noussut Kiina.
–Nyt Kiinan osuus Venäjän viennistä on liki puolet, kun vuonna 2013 sen osuus oli vain seitsemän prosenttia. EU:n ja Yhdysvaltojen osuus Venäjän viennistä on pudonnut 10 prosenttiin, kun kymmenen vuotta sitten osuus oli 55 prosenttia, Liuhto kertoo.
Liuhto ennakoi, että Venäjän rahat riittävät laajamittaiseen sodankäyntiin Ukrainassa ainakin ensi vuoden marraskuuhun.
– Venäläisen raakaöljyn hinta on noussut tämän vuoden huhtikuusta jopa 70 prosenttia, ja Venäjän saa vientituloistaan kaksi kolmasosaa öljystä. Pääosa tästä menee Kiinaan ja Intiaan, joista kumpikaan ei aseta sanktioita Venäjälle. Samaan aikaan EU-maiden öljytuotteiden tuonti Intiasta on moninkertaistunut – öljy kiertää maapallon ympäri tänne, Liuhto toteaa.
Venäjästä tulossa Kiinan raaka-ainevarasto
Kiinan ja Venäjän välinen aito kumppanuus elää Kari Liuhdon mukaan vain juhlapuheissa.
–Todellinen kumppanuus ei ole näköpiirissä. Kiina ei ole kiinnostunut Venäjän kehityksestä, vaan lähinnä Venäjän raaka-aineista ja sotilaallisesta osaamisesta. Venäjän raaka-aineiden avulla Kiinasta voi tulla maailman johtava suurvalta tämän vuosisadan puolivälin tienoilla, Liuhto arvioi.
Investoinnit Kiinasta Venäjälle kasvavat, ja samalla Kiina kasvattaa vaivihkaa valtaansa.
–Kiinan talous on kymmenen kertaa Venäjän taloutta suurempi, ja ensi vuoden kasvuvauhdilla Kiinan bruttokansantuote on kasvanut kolmessa vuodessa Venäjän bruttokansantuotteen verran. Suurvallan ja Venäjän välille syntyy epäsymmetrinen yhteistyö, ja ennen pitkää Venäjästä tulee Kiinan vasallivaltio. Tämä tulee olemaan Putinin perintö Venäjälle, josta edes Putinin seuraaja ei pääse ongelmitta irti, Liuhto ennakoi.
Venäjä haluaa olla suurvalta, mutta bruttokansantuotteella mitattuna se on Liuhdon mukaan Italian kokoinen talous. Venäjän vahvuutena on pieni valtionvelka.
Kiina korostuu myös tuonnissa
Venäjän tuontivirratkin ovat siirtyneet itään, Kiinaan, Intiaan ja Keski-Aasiaan. Vuonna 2013 Yhdysvaltojen ja EU:n osuus oli liki puolet Venäjän tuonnista, mutta nyt osuus on noin 15 prosenttia. Samassa ajassa Kiinan osuus on Liuhdon mukaan noussut 20 prosentista yli 50 prosenttiin.
Mikä on länsimaisten sanktioiden merkitys tässä kokonaisuudessa?
– Olemme EU:ssa onnistuneet tekemään suurin piirtein toimivat sanktiot, mutta emme ole saaneet niitä toimimaan täysin, ja vaikka ne toimisivat, se ei riittäisi hyydyttämään Venäjän taloutta. Sanktioilla on kuitenkin onnistuttu hidastamaan sotatoimia, Liuhto arvioi.
Venäläiset myös kiertävät sanktioita monin tavoin: he ovat muun muassa perustaneet logistiikkayrityksiä Euroopan unionin alueelle kuljetuksista huolehtimaan.
Oma lukunsa pakoterintamassa on Unkari, joka on riippuvainen venäläisestä maakaasusta ja veljeilee Venäjän kanssa.
Yhdysvaltain mustasta listasta apua
Liuhdon mukaan Yhdysvaltojen rooli Venäjä-sanktioissa on erityisen merkittävä. Amerikkalaisten mustaa listaa pitäisikin hänen mukaansa hyödyntää enemmän myös sanktioita kiertäviä EU-yrityksiä vastaan. Suomestakin mustalle listalle on joutunut muutama yritys.
Suomalaisten tilannekuva Venäjän taloudesta on Liuhdon mukaan sodasta huolimatta verrattain realistinen, joskin toimialakehityksestä puuttuu dataa. BOFIT-ennusteen mukaan Venäjän talous kasvaa tänä vuonna kaksi prosenttia ja ensi vuonna yhden prosentin.
– Arvatenkin ulkomaista rahaa tulee vähemmän, mutta Venäjän investointitoiminta ei ole romahtanut. Investoinnit maan sisällä ovat kasvaneet tänä ja viime vuonna keskimäärin kuusi prosenttia, Liuhto kertoo.
Ulkomaisia investointeja tulee Venäjälle Aasian lisäksi etenkin Lähi-idästä, esimerkiksi Qatarista.
Venäjän siirtyminen sotatalouteen merkitsee sitä, että talouden rakenne muuttuu, tuotteiden laatu kärsii ja hinta nousee.
–Viimeistään ensi vuosikymmenen aikana Venäjän talousongelmat aiheuttavat yhteiskunnallista painetta, Liuhto arvioi.
Jotkut Venäjällä myös hyötyvät sodasta
Erityispiirteenä Venäjän taloudessa on oligarkkien asema. Moni heistä on menettänyt omaisuuttaan sodan myötä, ja osa on siirtynyt Liuhdon mukaan vapaaehtoisesti pois Venäjältä. Oligarkit eivät kapinoi, sillä he ovat nähneet liikaa henkensä menettäneitä.
Jotkut myös hyötyvät sodasta: etenkin kemianteollisuudessa toimivat oligarkit ovat rikastuneet räjähdysaineiden kysynnän kasvun myötä. Liuhto uskoo, että Putinin valtakauden jälkeen tapahtuu oligarkkien omaisuuden uusjako, mutta itse järjestelmä ei muutu.
Yhdysvaltain tulevien presidentinvaalien lopputulos voi myös vaikuttaa Venäjän sotatalouteen.
– Putin odottaa Trumpin valintaa USA:n presidentiksi ja jonkinlaista sopimusta. Hän yrittää saada Krimin, Donetskin, Luhanskin, Zaporizzjan ja Hersonin Venäjälle ja julistaa sen jälkeen tavoitteet saavutetuksi, Liuhto ennakoi.
Jos Yhdysvaltain tuki Ukrainalle lakkaisi, EU:n olisi vaikea korvata sen antamaa sotilaallista apua.