Venäjän eliitti haluaa eroon diktatuurista, ex-sisäpiiriläinen sanoo

Ratkaisuksi tarjotaan Abbas Galliamovin mukaan Neuvostoliiton ja Kiinan esimerkkiä.
Moskovan Punainen tori. AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO
Moskovan Punainen tori. AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO
Moskovan Punainen tori. AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO
Moskovan Punainen tori. AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO

Yhä useammat Venäjän eliitin jäsenet toivovat maansa siirtyvän nykyisestä Vladimir Putiniin henkilöityvästä diktatuurista politbyroo-tyyppiseen kollektiiviseen johtamismalliin, Kremlin sisäpiiriin aiemmin lukeutunut valtiotieteilijä Abbas Galliamov arvioi tässä artikkelissaan.

Politbyrooksi on kutsuttu useiden kommunistipuolueiden korkeinta toimeenpanevaa elintä, jolla on usein ollut myös merkittävä valtiollinen rooli. Neuvostoliiton NKP:ssa politbyroo oli tosiasiallisesti maan keskeisin johtoelin kuten Kiinan kommunistisessa puolueessa edelleen. 

– Venäjän eliitin jäsenten ongelma ei ole enää niinkään siinä, pitävätkö he Putinista vai eivät, vaan pikemminkin siinä, onko perusteltua sallia yhden henkilön tehdä päätöksiä yksin, vaikka hänen katsottaisiin toteuttavan toimia, jotka uhkaavat koko järjestelmää, Putinia vuosina 2008–2010 avustanut Galliamov sanoo.

Vielä äskettäin Putin pystyi tarjoamaan eliitille vakautta, mutta nyt hänen keskitettyä valta-asemaansa on alettu Galliamovin mukaan pitää riskinä. Eliitin jäseniä onkin alkanut kiinnostaa se, miten Kiinassa on toimittu vastaavien tilanteiden välttämiseksi ja kuinka päätösvaltaa on siellä hajautettu.

Kiinan kommunistijohtaja Mao Zedongin kuoleman (1976) jälkeen hänen seuraajansa tulivat siihen johtopäätökseen, että maa ei enää voinut jättäytyä yhden henkilön henkisen ja fyysisen kapasiteetin varaan. Maon valtakauden katastrofien ei katsottu johtuneen vain hänen persoonallisuudestaan, vaan myös vallan liiallisesta keskittämisestä.

Venäjän eliitin jäsenet, joista monet ihailevat Kiinaa ja pitävät sitä jäljittelemisen arvoisena, ajattelevat nyt samoin ja haluavat ohjata maansa kehitystä samaan suuntaan. Kiinnostavana pidetään Galliamovin mukaan muun muassa ajatusta kaikkien ”isänmaallisten” puolueiden yhdistämisestä yhdeksi kansalliseksi puolueeksi, jonka johtoelimeksi perustettaisiin virallinen politbyroo.

Tällaisessa järjestelyssä politbyroon jäsenten tehtävänä olisi tasapainottaa Putinin valtaa, vaikka tämä saisikin muodollisesti säilyttää asemansa Venäjän ykkösmiehenä.

Galliamov uskoo Putinin ennemmin tai myöhemmin suostuvan tällaiseen järjestelyyn, koska tiedostaa umpikujan lähestyvän. Sellaista vaihtoehtoa, että Putin vapaaehtoisesti luopuisi asemastaan presidenttinä, hän pitää epätodennäköisenä.

Politbyroo-malli saattaisi Galliamovin mielestä tarjota Putinille jopa keinon irtautua yhä epätoivoisemmaksi käyvästä hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan. Jos päätöksen ”sotilaallisen erikoisoperaation” lopettamisesta tekisi politbyroo kollektiivisesti, Putin voisi kokea säilyttävänsä kasvonsa selittämällä, että hän olisi halunnut jatkaa, mutta politbyroo päätti toisin, Galliamov arvioi.

Venäjän vaikeudet saattavat lisätä riskiä, että maa yrittää koetella Naton yhtenäisyyttä rajatulla operaatiolla, arvioi Hamish de Bretton-Gordon.
Nato-maat ovat huolissaan merenpohjan kaapeleista ja putkista, joiden läheisyydessä on havaittu epäilyttävää toimintaa.
Lievässä nousussa aloittaneet markkinat syöksyivät keskellä päivää alaspäin kuin kivi.
Mainos