Lännen on lopetettava Vladimir Putinin pelkääminen ja laitettava Venäjän presidentti ”ruotuun”. Näin kehottaa Venäjän pääministerinä 2000-luvun alussa toiminut Mihail Kasjanov ruotsalaisen Dagens Nyheterin haastattelussa.
Maanpaossa Riiassa viime vuodet elänyt Kasjanov oli pääministerinä Putinin presidenttikauden ensimmäisinä vuosina 2000-2004. Länsimielisenä tunnettu Kasjanov siirtyi pian hallituskautensa jälkeen opposition riveihin, ja hän jätti kotimaansa Venäjän hyökättyä vuonna 2022 Ukrainaan.
Vaikka Ukrainan sota päättyy ennemmin tai myöhemmin, Kasjanov uskoo Venäjän pystyvän jatkamaan sotaa vielä jonkin aikaa.
– Venäjän talous toimii edelleen, ja Putin onnistuu saamaan budjetin kasaan. Talous on tosin taantuman partaalla, mutta Iranin sota on nostanut öljyn hintaa. Se on hänen pelastuksensa. Lähikuukausina hän ei tule olemaan kiinnostunut neuvotteluista, hän sanoo.
Putin haluaa lännen pitävän häntä psykopaattina, Kasjanov sanoo, mutta todellisuudessa Venäjän presidentti on ”laskelmoiva kyynikko”. Ydinasepelottelun ei pidä antaa hämätä, hän neuvoo.
Kasjanov uskoo venäläisten enemmistön suhtautuvan Kremlin sotatavoitteisiin vähintäänkin välinpitämättömästi, vaikka mielipidekyselyt kertovat muuta.
– Sanoisin näin: noin 30 prosenttia venäläisistä tukee aktiivisesti Putinia ja sotaa. Noin 30 prosenttia on aktiivisesti sotaa vastaan. Suurin ryhmä, 30-40 prosenttia, haluaa vain sodan loppuvan, ehdoilla millä hyvänsä. Useimmat venäläiset eivät voisi vähemmän välittää Donbasista ja Krimistä.
DN:n haastattelussa Kasjanov puhuu avoimesti poliittisesta urastaan ja suhteestaan Putiniin. Tuoreena presidenttinä Putin antoi pääministerilleen pitkälti vapaat kädet, mutta piti kuvernöörit ja turvallisuuskoneiston omana reviirinään.
– Voin aivan rehellisesti sanoa, ettei Venäjä ole koskaan ollut demokratia. Olimme rakentamassa demokraattisia instituutioita. Emme saaneet työtä valmiiksi, mutta perusta oli olemassa. Putin tuhosi sen, Kasjanov toteaa.