Mielenosoitus Ukrainan puolesta Berliinissä Karl-Marx-Alleella. AFP / LEHTIKUVA / ODD ANDERSEN

Venäjän hyökkäyssota paljasti Saksan kahtiajaon

Itäisessä Saksassa suhtaudutaan Ukrainan auttamiseen merkittävästi kielteisemmin kuin lännessä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Toisen maailmansodan taakka ja siitä kumpuava ”antimilitarismin kulttuuri” heijastuvat Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) tutkijoiden mukaan siihen, miten saksalaiset suhtautuvat Ukrainalle annettavaan sotilaalliseen apuun.

– Vaikka monet saksalaiset alkavat vähitellen hyväksyä ajatuksen, että Venäjän hyökkäykseen on vastattava kovalla voimalla, osa kansasta vastustaa sitä edelleen jyrkästi, Thomas Nawrath ja Sasha Stone sanovat CEPA:n julkaisemassa artikkelissa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Erityisen kielteisesti Ukrainan auttamiseen suhtaudutaan entisen Itä-Saksan eli DDR:n alueella.

– Itäisen ja läntisen Saksan välinen ero ulko- ja puolustuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä on silmiinpistävä. Idässä 40 prosenttia on sitä mieltä, että sotilaallinen tuki Ukrainalle menee liian pitkälle, kun lännessä niin ajattelee 28 prosenttia, he toteavat.

Lähes 40 vuotta kestänyt kommunistinen propaganda on jättänyt heidän mukaansa syvän itäisen Saksan kansalaisten maailmankuvaan. Saksalaisen sotahistorioitsijan Sönke Neitzelin mukaan huomattava osa itäsaksalaisista pitää edelleen Yhdysvaltoja todellisena vihollisena. Itäsaksalaiset suhtautuvat epäluuloisesti läntiseen ”valtavirtamediaan”, ja monet heistä ovatkin mieluummin seuranneet RT:n ja Sputnikin kaltaisia venäläisiä propagandakanavia.

– Lokakuussa tehdyn kyselyn mukaan 59 prosenttia itäsaksalaisista vastaajista uskoi täysin tai osittain, että Nato on provosoinut Venäjän hyökkäämään Ukrainaan, kun lännessä vastaava luku oli 35 prosenttia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS