Kanava-lehdessä on julkaistu entisen Suomen Moskovan-suurlähettiläs René Nybergin esitelmän ote menneisyyden hallitsemisesta. Nybergin mukaan oman historian tunteminen on edellytys sille, että kykenee suhteuttamaan sen naapurimaan historiaan ja tulkintoihin.
– Joskus keveämpi ote on paikallaan, ja mielirepliikkini on todeta, että Suomen suuriruhtinaskunta oli kuin Buharan emiirikunta. Kumpikaan ei ollut osa Venäjää, vaikka molemmat kuuluivat Venäjän valtakuntaan ja nauttivat huomattavaa hallintoautonomiaa. Mutta toisin kuin Buharalla Suomella ei ollut omaa emiiriä, sillä suuriruhtinas oli samalla keisari, René Nyberg toteaa.
Nybergin mukaan Venäjän historiapolitiikan suurin haaste sivuaa myös Suomea: mitä Venäjä juhlii ja muistelee vuonna 2017.
Tulkintaerot Suomen kanssa ovat hänen mielestään vähäisiä verrattuna karumman kohtelun kokeneisiin Venäjän naapureihin.
– Tosin Venäjän media yllättää aina, sieltä kun löytyy välillä mitä tahansa.
René Nybergin huomion mukaan Venäjältä ovat puuttuneet vuorijonojen tai vesistöjen luonnolliset rajat, ja rajan työntäminen kauemmas on ollut historiallinen keino turva Moskovaa ja Venäjää maahantunkeutujilta. Hän siteeraa ruotsalaishistorioitsija Krister Gerneriä, joka mukaan Venäjä osaa suhtautua naapurimaihin vain kahdella tavalla.
– Joko se hyväksyy naapurin tasaveroiseksi (Mantsu-syndrooma), tai se kohtelee naapureita kuin Kazanin kaanikuntaa aikoinaan. Ne voidaan vallata tai alistaa, tai tarvittaessa niitä painostetaan.
– Oleellista on silti Venäjän vaikeus olla ja elää naapureidensa kanssa.
Suomen rajasta sovittiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947 ja Porkkalan palauttaminen 1956 antoi viimeisen silauksen. Norjan kanssa Venäjä ei ole koskaan ollut sodassa.
– Silti Venäjä rikkoi syksyllä 2015 vakiintunutta rajajärjestystä ja päästi tuhansia viisumittomia Norjan ja Suomen rajojen yli. Yli viisikymmentä vuotta moitteettomasti toimineen rajajärjestyksen rikkominen lienee tarkoitettu muistuttamaan myös Suomea siitä, että halutessaan Venäjä kykenee sekaantumaan Suomen asioihin, René Nyberg katsoo.
Puolan kanssa Venäjä on yrittänyt normalisoida suhteita, mutta mitään vastaavaa Venäjä ei ole kyennyt tekemään Baltian maiden kanssa.
– Viron presidentin kultaiset käädyt odottavat yhä palauttamistaan Kremlin aarrekammiossa, jonne ne vietiin 1940.
Ex-suurlähettilään mukaan yhteisten historiatulkintojen löytäminen ei ole kahden erilaisen maan tutkijoille aina helppoa.
– Neuvostoliiton romahdettua näkemykset lähenivät, mutta Venäjä on taas tilanteessa, jossa sen menneisyys on epävarma.
