Euroopan komission julkaiseman arvion mukaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman aineellisen tuhon korjaamisen hinta oli maaliskuun lopussa jo 600 miljardia euroa. Lännessä vallitsevan mielipiteen ja myös YK:n yleiskokouksen päätöslauselman mukaan Venäjän pitää maksaa Ukrainan jälleenrakennus. Yleinen ratkaisuehdotus on ollut Venäjän jäädytettyjen varojen käyttö.
Venäjän oligarkkien varojen kohtalosta päättää länsimaista koottujen valtionvarain- ja oikeusministerien työryhmä Russian Elites, Proxies, and Oligarch (REPO) Task Force. Venäläisoligarkkien jäädytettyjen varojen yhteissumma on 53 miljardia euroa, kun heidän lännessä olevien varojensa kokonaismääräksi arvioidaan yli 900 miljardia euroa. Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja on noin 275 miljardia euroa, josta noin 180 miljardia euroa on yhä tietymättömissä.
Yhdysvallat on takavarikoimassa oikeusteitse venäläisoligarkki Konstantin Malofejeviltä 4,9 miljoonaa euroa, jotka on määrä siirtää ulkoministeriön kautta Ukrainan apuun, ja on käynnistänyt oikeustoimet Viktor Vekselbergiä vastaan pyrkien takavarikoimaan häneltä kuusi kiinteistöä, yhteisarvoltaan 69 miljoonaa euroa.
Kummassakin keskeneräisessä tapauksessa syyttäjän täytyy pystyä todistamaan, että varat kuuluvat joko rahanpesua tai pakotteita käsittelevien lakien piiriin. Sama pitää tehdä kaikissa REPO:n jäsenmaissa, mikä on hyvin monimutkaista. Koska oikeuskäsittelyt ovat pitkiä ja kalliita, parhaimmillaankin vain osa varoista päätyy Ukrainaan asti.
Venäjän valtion varojen takavarikointi on yhtä vaikeaa, vaikka YK:n yleiskokouksen päätöslauselma velvoittaa Venäjää korvaamaan Ukrainalle aiheuttamansa aineelliset vahingot. Sen perusteella varat voidaan pitää jäädytettyinä, kunnes Venäjä on maksanut.
Venäjän varojen välitön takavarikointi sen sijaan on Atlantic Councilin mukaan isompi haaste niin EU:lle kuin Yhdysvalloillekin. EU:ssa se vaatisi lakien muutoksia, jotka pitäisi hyväksyä kaikissa 27 jäsenmaassa.
Yhdysvalloissa varojen takavarikointi ja siirto Ukrainalle edellyttäisi nykyisellään YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa sotilaallisen voiman käyttämiseksi Venäjää vastaan, jotta voitaisiin toimia samoin kuin vuonna 1992, jolloin Irakin jäädytettyjä varoja käytettiin jälleenrakennukseen Kuwaitissa.
Euroopan komissio kehitti marraskuussa yhden ratkaisun, jossa varoja ei takavarikoitaisi, vaan niiden noin viiden prosentin vuosituotto siirrettäisiin erityiseen sijoitusrahastoon Ukrainan hyväksi. Tämä järjestely mahdollistaisi yli 900 miljoonan euron lähettämisen Ukrainalle joka kuukausi. Valitettavasti tämäkin ratkaisu on kansainvälisen lain vastainen ja edellyttäisi siis pitkällisiä lainsäädäntötoimenpiteitä.
New Yorkin yliopiston lakitieteellisen tiedekunnan analyytikko Eleanor Runden mukaan takavarikointiin ei pitäisi edes ryhtyä, koska se ei kuitenkaan auttaisi Ukrainan strategisten tavoitteiden saavuttamista tai toisi rauhaa, vaan antaisi myöhemmin Venäjälle lailliset perusteet kieltäytyä maksamasta korvauksia Ukrainalle.
