Presidentti Vladimir Putin korostaa usein puheenvuoroissaan Venäjän loisteliasta menneisyyttä ja käyttää sitä perusteluna harjoittamalleen aggressiiviselle politiikalle. Putinin vanavedessä historiaviittauksiin ovat säännöllisesti turvautuneet myös muut Venäjän nykyhallinnon edustajat.
Vaikka historiaharrastus tuntuu olevan Kremlissä korkeassa kurssissa, faktatiedoissa on ruotsalaisasiantuntija Gudrun Perssonin mukaan runsaasti toivomisen varaa.
Ruotsin puolustusministeriön alaisen Totalförsvarets forskningsinstitut -tutkimuslaitoksen (FOI) Venäjä-ohjelmaa johtava Persson nostaa esiin muutaman tuoreen esimerkin lausunnoista, joissa kotiläksyt ovat jääneet tekemättä.
Tuntikausia kestäneessä vuosittaisessa mediatapaamisessaan joulukuussa presidentti Putin väitti, että Ukraina liitettiin vuonna 1645 osaksi Venäjän imperiumia.
– Sen, että Venäjästä ei muodostunut imperiumia ennen kuin Pietari Suuren aikana 1721, pitäisi sisältyä Venäjän historian peruskurssiin, Persson sanoo.
Tiettyjä osia Ukrainasta kyllä liitettiin 1600-luvulla Moskovan Venäjään – ei siis imperiumiin – eikä vuonna 1645, vaan 1654.
Toisena esimerkkinä Persson viittaa duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Vjatšeslav Nikonovin taannoiseen esiintymiseen television suositussa keskusteluohjelmassa.
Siinä Nikonov, Neuvostoliiton pitkäaikaisen ulkoministerin Vjatšeslav Molotovin tyttärenpoika, oli selittänyt, että Yhdysvalloissa ammattiyhdistysjohtaja ja moninkertainen sosialistien presidenttiehdokas Eugene Debs (1855-1926) joutui ensimmäisen maailmansodan puhjettua vankilaan, kun taas Venäjällä kommunistijohtaja V.I. Lenin sai olla vapaalla jalalla.
Nikonov ei kuitenkaan vaivautunut mainitsemaan sitä yksityiskohtaa, että Lenin ei sodan syttyessä ollut Venäjällä, vaan oleskeli maanpaossa ensin Itävalta-Unkarissa ja myöhemmin Sveitsissä.
– Myös tämä on tieto, jonka tulisi kuulua peruskurssiin, Persson kuittaa.
Oman lisävivahteensa Nikonovin muistikatkokseen tuo se, että hän ei ole vain eturivin poliitikko, vaan myös historiasta väitellyt tohtori ja Moskovan yliopiston dekaani.
Historiatiedoillaan ei varsinaisesti loistanut myöskään Venäjän miehittämän ja laittomasti itseensä liittämän Krimin marionettipääministeri Sergei Aksjonov, kun hän arvioi äskettäisessä tv-ohjelmassa Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n historiallista roolia.
– Nikolai II hävisi demokratian, menetti Alaskan. – Alaska voisi tänään olla osa Venäjää. Se muuttaisi geopoliittisen asetelman koko maailmassa, Aksjonov oli todennut.
– Nikolai II:sta voi varmasti moittia paljosta, mutta ei Alaskan menettämisestä. Se myytiin Yhdysvalloille Aleksanteri II:n kaudella vuonna 1867. Nikolai II syntyi vasta vuotta myöhemmin, 1868, Persson toteaa.
”Vaarallista valtapeliä”
Venäjän johtohenkilöiden historiatietojen puutteellisuutta voisi kenties pitää suhteellisen harmittomana. Virheitähän tapahtuu muillekin, eikä Venäjä toki ole ainoa maa, jossa omaperäisillä historiatulkinnoilla kalastellaan poliittisia irtopisteitä.
Gudrun Persson kuitenkin suhtautuu ilmiöön huomattavasti vakavammin.
– Kun otetaan huomioon Venäjän viime vuosien kehityksen autoritäärinen suunta ja sen aggressiivinen ulkopolitiikka Krimin laittomine liittämisineen sekä sotilaallisine voimankäyttöineen Donetskissa ja Luhanskissa, historialla poliittisen vallan välineenä on yhä merkittävämpiä seurauksia, Persson sanoo.
Hän muistuttaa presidentti Putinin maaliskuussa 2014 perustelleensa Krimin liittämistä Venäjän valtioalueeseen nimenomaan historiallisilla argumenteilla.
Putinin väitti neuvostojohtaja Nikita Hruštševin menetelleen väärin luovuttaessaan vuonna 1954 Krimin silloiselle Ukrainan neuvostotasavallalle. Näin ollen Krimin yksipuolisessa ”palauttamisessa” Venäjän yhteyteen oli Putinin mukaan kyse vain historiallisen epäkohdan oikaisemisesta.
Vuonna 2014 Putin intoutui myös kehumaan toisen maailmansodan kynnyksellä solmittua Molotov-Ribbentrop-sopimusta, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Eurooppa – Suomi ja Baltian maat mukaan lukien – jaettiin natsi-Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin.
– Neuvostoliitto allekirjoitti hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa. Nyt sanotaan: se oli huono asia. Mutta mitä pahaa oli siinä, että Neuvostoliitto ei halunnut sotaa? Mitä pahaa siinä oli, Putin kyseli.
Vain hieman aiemmin Putin oli puolustanut puna-armeijan hyökkäystä Suomeen marraskuussa 1939 sillä, että Neuvostoliitto halusi vain korjata Suomen itsenäistymisen yhteydessä tapahtuneen virheen valtionrajan määrittelyssä.
– Kun Venäjällä on johto, joka hyödyntää historiaa turvallisuuspoliittisiin tarkoituksiin, on yhä tärkeämpää, että tätä seurataan naapurimaissa – myös Ruotsissa. Ei vain tänään, vaan myös tulevaisuudessa. Se on myös osa meidän turvallisuuspolitiikkaamme, Persson kiteyttää.
Dosentti Persson esittää analyysinsa Ruotsin ulkopoliittisen instituutin Utrikesmagasinet-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.
