Kremlin yritys jäädyttää Eurooppa myönnytysten saamiseksi Ukrainassa tuli kalliiksi Gazpromille. Menetettyään suurimman ulkomarkkinansa, joka ennen Venäjän hyökkäyssotaa vastasi 80 prosentista Gazpromin viennistä ja kahdesta kolmasosasta sen liikevaihdosta, Venäjän kaasumonopoli romahti lähes neljä vuosikymmentä menneisyyteen.
Vuoden 2023 lopussa Gazprom vei noin 69 miljardia kuutiometriä kaasua, joka on pienin määrä sitten vuoden 1985. Vuosi 2022, jolloin yhtiö vei kaasua 100,9 miljardia kuutiometriä, oli jo yhtiön historian pahin. Siitä vienti putosi vuodessa vielä kolmanneksella. Hyökkäyssotaa edeltäneenä vuonna 2021 yhtiön kaasunvienti oli lähes kolminkertainen (185 miljardia kuutiometriä) viime vuoteen verrattuna.
Gazpromin kaasun vienti Eurooppaan oli viime vuonna 1970-luvun loppupuolen tasolla, 22 miljardia kuutiometriä. Vertailun vuoksi, vuonna 1975 Neuvostoliitto pumppasi Eurooppaan 19,3 miljardia kuutiometriä, ja vuonna 1980 ison Saksan sopimuksen jälkeen jo 54,8 miljardia kuutiometriä.
Viime vuonna Kiina osti Power of Siberia -kaasuputken kautta ennätykselliset 23 miljardia kuutiometriä. Se kuitenkin vastasi vain kahdeksasosaa entisestä viennistä EU:hun.
Kreml luottaa Kiinan lisäävän kaasun tuontia vielä lähes viisinkertaiseksi, 100 miljardiin kuutiometriin, mutta ennusteiden mukaan Kiinan tuontikaasun tarve kasvaa vain 80 miljardia kuutiometriä vuoteen 2030 mennessä. Kremlin ja Gazpromin epäonneksi koko siitä volyymista on myös jo sopimukset: osa tulee putkea myöten Turkmenistanista ja osa LNG:nä.
Kiinan kanssa kompastuskivenä on hinta. Kiina ostaa Venäjän kaasua jo puoleen hintaan siitä, mitä Turkki ja Eurooppa maksavat, mutta odottaa yhä lisäalennuksia eikä halua käyttää juaniakaan Power of Siberia 2 -putken rakentamiseen Venäjän johtaja Vladimir Putinin maanitteluista huolimatta.
Pekingin mukaan Gazpromin pitäisi maksaa uusi putki kokonaan, mutta sillä tuskin on varaa enää yhteenkään megaprojektiin. Vuoden 2022 toisella puoliskolla yhtiö kärsi 1,2 biljoonan ruplan (12 miljardin euron) tappiot. Yhtiön mainostama kahden biljoonan ruplan (20 miljardin euron) kassavaranto hupeni heinäkuuhun 2023 mennessä 700 miljardiin ruplaan (seitsemään miljardiin euroon).
Sopimus Venäjän kaasun kauttakulusta Ukrainan läpi umpeutuu kuluvana vuonna, mikä tarkoittaa, että vienti Eurooppaan kutistuu entisestään. Gazpromin tuloksen paikkaamiseksi Kreml korottaa kotimaan kaasun hintoja jyrkästi: ensi heinäkuussa 11,2 prosenttia ja siitä vuoden päästä vielä 8,2 prosenttia lisää. Kansalaisille kaasun hinta nousee siis viidenneksellä puolessatoista vuodessa; hyökkäyssodan alusta nousua tulee 34 prosenttia.
Hintojen korotusten ei uskota parantavan Gazpromin tilannetta. Venäjän valtionduuman energiakomitean puheenjohtajan Pavel Zavalnyn mukaan valtion asettamat lisäverot, pienenevät vientitulot ja kaasutusohjelman velvoitteet nostavat yhtiön tappiot biljoonaan ruplaan (10 miljardiin euroon) vuonna 2025.
