– Olen oppinut sen, että Venäjän karhu ei ole koskaan niin vahva kuin pelätään, mutta ei myöskään niin heikko kuin toivotaan, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll toteaa Verkkouutisille.
Suomen odotetaan pian tekevän päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Samalla julkisuudessa pohditaan kuumeisesti, millaisilla keinoilla Venäjä voisi vaikuttaa Nato-prosessiin hakemuksen jättämisen ja jäsenyyden ratifioimisen välisenä aikana. Venäjä on useassa yhteydessä sanonut pitävänsä Natoon liittyviä maita vihollisinaan ja varoittanut seurauksista, jos Suomi liittyisi puolustusliittoon.
Jokaisen Naton 30 jäsenmaan pitää hyväksyä uusi jäsenyys. Prosessin on arvioitu kestävän joitakin kuukausia, ehkä jopa vuoden. Tänä aikana Suomi ei olisi Naton jäsen eikä puolustusliiton 5. artiklan turvatakuiden piirissä.
Suomi voi kuitenkin saada tarvittaessa turvallisuusapua kumppaneiltaan ja Nato-mailta. Apu voi olla esimerkiksi tiedustelutiedon jakamista, apua kyberhyökkäyksien torjunnassa, materiaaliapua sekä yhteistä harjoitustoimintaa. Suomea voidaan tukea myös poliittisilla julistuksilla, joilla lähetään turvallisuuspoliittisia signaaleja Venäjälle.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjä voi kohdistaa erilaisia hybridivaikuttamisen muotoja Suomeen. Keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi poliittiset, diplomaattiset, taloudelliset ja sotilaalliset keinot sekä informaatio- ja kyber-vaikuttaminen.
Kokoomuksen ulkopoliittinen asiantuntija, tutkija Henri Vanhanen muistuttaa, että vaikuttaminen on jo alkanut ja sen tarkoituksena on pelotella Suomea.
– Mitä lähemmäs me menemme tätä todennäköistä ilmoitusta pyrkiä Naton jäseneksi, sitä enemmän me näemme Venäjän reaktioita, Vanhanen sanoo.
Paniikkia ei tarvitse luoda
Kaksikon mukaan näistä asioista on hyvä puhua julkisesti ja rehellisesti, jotta ihmiset ovat tietoisia ja osaavat varautua.
– Ei tarvitse luoda paniikkia eikä nostattaa russofobiaa, mutta voidaan todeta, että näinkin voi tapahtua ja tähän on syytä varautua, Limnéll huomauttaa.
– Minun mielestäni yhtä lailla yksittäiset ihmiset kuin koko yhteiskuntakin ovat sopivasti hereillä tällä hetkellä. Meillä on hyvä tilannekuva eli meillä seurataan mitä tapahtuu ja ollaan tarpeen vaatiessa valmiita toimimaan, hän jatkaa.
Venäjän Suomen-suurlähetystön maaliskuiset tviitit toimivat esimerkkinä hybridivaikuttamisesta. Lähetystö julkaisi sosiaalisessa mediassa viestejä, joissa Venäjän kansalaisia kehotettiin ilmoittamaan lähetystöön oikeuksiensa loukkaamisesta, kokemastaan syrjinnästä tai vihan ilmauksista.
– Tämä nostettiin nopeasti esille mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Todettiin, että tämä on juuri sitä informaatiovaikuttamista, eikä tähän pidä lähteä mukaan, Limnéll toteaa.
– Jos sillä pyrittiin luomaan jonkinnäköistä sekaannusta ja pelkoa, niin se meni juuri päinvastoin ja kääntyi itseään vastaan. Tämä lisäsi minun havaintojeni ja arvioideni mukaan entisestään päättäväisyyttä ja yhtenäisyyttä Suomessa.
Pää kylmänä
Sekä Limnéll että Vanhanen katsovat, että hybridivaikuttamiseen liittyvien uhkia ei pidä kuitenkaan ylikorostaa, koska se voi luoda turvattomuuden tunnetta.
– Minun mielestäni se, että mahdollisen Nato-prosessin aikana ja ennen sitä pidetään pään kylmänä eikä lähdetä mukaan ihan jokaiseen risahdukseen, on keskeinen asia koko yhteiskunnalle ja turvallisuuden ilmapiirille. Ihan jokaista käännettä ja skenaariota ei välttämättä tarvitse avata julkisuudessa, Limnéll sanoo.
– Siinä on riski, että syntyy itseään toteuttavia uhkia, jos niitä rummutetaan liikaa, Vanhanen lisää.
He korostavat myös viranomaisten viestinnän suurta merkitystä ihmisille, jotka elävät informaatiovirtojen keskellä. Viestinnällä vaikutetaan siihen, miten hyvin tai huonosti hybridioperaatiot Suomea vastaan onnistuvat.
Vanhasen mielestä suomalaiset viranomaiset voisivat antaa hieman selkeämpiä ohjeita erilaisia häiriötilanteita varten.
Esimerkiksi laaja sähkökatko voi pysäyttää pahimmillaan päivittäistavarakauppojen toiminnan, ja maksuliikennehäiriössä käteinen ei välttämättä riitä korvaamaan korttimaksamista. Myös 72 tunnin kotivarasuositus on tärkeä asia, jotta kotitalouksilla olisi riittävästi vettä, ruokaa ja lääkkeitä kolmeksi vuorokaudeksi.
– Näistä olisi ehkä hyvä viestiä viranomaistasolla hieman enemmän. Mutta kuitenkin siten, että ei anneta kuvaa välittömästä uhkasta, Vanhanen sanoo.
– Jos näistä asioista viestitään hyvissä ajoin, voidaan välttää mahdollisessa häiriötilanteessa tarpeetonta paniikkia tai yhteiskunnan toimintojen pitkäaikaista keskeytymistä. Kun varautumisesta annetaan etukäteen ohjeita, se herättää luottamusta ja antaa viestin, että asioita on suunniteltu etukäteen.
Limnéllin mukaan on olennaista miettiä, mitä itse kukin voi tässä tilanteessa tehdä.
– Me suomalaiset olemme pragmaattinen kansa. Meille tekeminen tuo turvallisuutta, on se sitten vessapaperin tai joditablettien ostamista. Nyt tässä hetkessä ihmiset kysyvät mielestäni ihan aiheellisesti, että mitä minä voin tehdä.
– Silloin on oltava selkeitä viestejä ja ohjeita kotivaran suhteen tai miten irtaantua välillä sotauutisoinnista ja huolehtia omasta henkisestä hyvinvoinnista, miten auttaa ukrainalaisia omien kykyjensä mukaan ja miten varautua perustietoturva-asioihin, Limnéll toteaa.
Yhä enemmän disinformaatiota
Asiantuntijat ovat arvioineet, että Venäjä voi turvautua myös sotilaallisiin toimiin Suomea vastaan.
– Totta kai Venäjä voi tehdä näin. Mutta esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö on sanonut, että hän ei usko tähän. Minä koen asian niin, että presidentti Niinistö on tällä hetkellä Suomessa parhaiten informoitu henkilö näiden asioiden suhteen, jolloin hänen sanomaansa kannattaa lukea siinä kontekstissa, Vanhanen sanoo.
Julkisuudessa on puhuttu paljon Venäjän ”sotilaallisteknisistä toimenpiteistä”, joukkojen ja kaluston tuomisesta rajalle ja kaikesta muusta vastaavasta, jos Suomi liittyisi Natoon.
– Minä uskon, että Venäjä tekisi näin joka tapauksessa. Eli se on helppo pukea syy-seuraussuhteeksi niin, että se johtuu Suomen mahdollisista toimista. Mutta todennäköisesti Venäjä liikuttelisi muutenkin tämän tilanteen takia kalustoansa ympäriinsä ja pyrkisi lähivuosina vahvistamaan läsnäoloansa Suomen lähialueilla, Vanhanen arvioi.
Hänen mukaansa viime aikoina on nähty yhä enemmän disinformaatiota, maalittamista ja mustamaalausta sekä historian väärinkäyttöä Venäjän taholta.
– Nämä kannattaa ottaa siksi vakavasti, koska me emme ole niiden kohde, vaan venäläiset, joille tätä viholliskuvaa pyritään luomaan.
– Ei pidä unohtaa sitä, että tälläkin hetkellä Venäjä sotii Ukrainassa täysin keksityin ja valheellisin perustein. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun pohditaan, mihin näitä disinformaatiokampanjoita pahimmillaan käytetään.
Limnéll ja Vanhanen muistuttavat, että Venäjä voi ryhtyä myös kaupallisiin ja energiapoliittisiin vastatoimiin. Venäjä on uhannut purkaa Saimaan kanavan vuokrasopimuksen. Samalla Suomen valtionhallinto ja yritykset varautuvat tilanteeseen, jossa maakaasun virta Venäjältä Suomeen katkeaa toukokuussa. Toimitusten katkeamisen riskiä pidetään todellisena.
– Monet Venäjällä toimivat suomalaiset yritykset ovat joutuneet kärsimään markkinaympäristön nopeasta muutoksesta, mikä voi olla yksi ase, johon Venäjä voi tarttua eli pyrkiä takavarikoimaan suomalaisyritysten omaisuutta, Vanhanen toteaa.
Hänen mukaansa Venäjän keinovalikoima on laaja. Siksi nämä uhkaukset on syytä ottaa vakavasti.
– Vaikka karhu on hieman uuvuksissa tällä hetkellä, niin sen kynnet ovat edelleen terävät. Tarkoittaen sitä, että Suomen yhteiskunnallinen kriisinsietokyky saattaa joutua entistä kovempaan testiin.
Varautuminen on viisautta
Vanhasen mielestä Venäjän reaktiot voivat jäädä myös odotettua vaisummiksi. Venäjän päähuomio ja sotilaallinen voima on tällä hetkellä kiinni Ukrainassa, mikä rajoittaa merkittävällä tavalla sen kykyä puuttua Suomen Nato-prosessiin. Lisäksi Venäjän operaatio ei ole edennyt odotusten mukaan, ja maan asevoimat on kärsinyt kovia tappioita.
Pohjimmiltaan Venäjän vastatoimia määrittelee Vanhasen mukaan se, kokeeko Venäjä aidosti voivansa estää Suomen Nato-jäsenyyden, vai onko kyse enemmän arvovaltatappiosta, johon se kokisi olevansa pakotettu reagoimaan voimakkaasti.
– Nämä vaihtoehdot ovat luonteeltaan melko erilaisia, koska toisessa Suomen Nato-jäsenyys tunnustetaan vääjäämättä tapahtuvaksi tosiasiaksi, johon ei kannata tuhlata rajallisia resursseja. Kun taas toisessa vaihtoehdossa Nato-jäsenyys nähdään strategisesti tärkeänä asiana, joka on estettävä tarvittaessa väkisinkin.
– Itse pidän tätä ensimmäistä vaihtoehtoa todennäköisempänä, mutta mitään ei voi hakata kiveen näissä olosuhteissa, Vanhanen pohtii.
Limnéll kuitenkin varoittaa Venäjän aliarvioimisesta ja muistuttaa Suomen suuresta itänaapurista.
– Venäjällä on ollut omat vaikeutensa ja haasteensa Ukrainassa, mutta täytyy muistaa mittakaavaero materiaalin, ihmismäärän ja pinta-alan suhteen Suomen ja Venäjän välillä.
Hän on Vanhasen kanssa samaa mieltä siitä, että Venäjän reaktiot voivat jäädä odotettua laimeammiksi.
– Mutta elän mieluummin sen todellisuuden kanssa, että olemme varautuneet hyvin eikä mitään ihmeellistä tapahdukaan kuin että emme varautuisi hyvin ja sitten jotain tapahtuisi ja meidät yllätettäisiin, Limnéll tuumaa.
– Varautuminen on viisautta tässä hetkessä, eikä sitä saa unohtaa.
