Venäjän kulttuuriperintökohteiden suojelun Karjalan osasto aloitti vuoden 2025 poistamalla tunnustettujen monumenttien aseman suomalaisilta ja saksalaisilta hautausmailta.
Määräyksen allekirjoitti 13. tammikuuta osaston johtaja Viktoria Gurtova. Se julkaistiin oikeustoimien portaalissa. Karjalaiset jättivät dokumentin julkaisematta.
Päätös koskee Venäjälle luovutetulla alueella sijaitsevaa Suomen kansalaisten hautausmaata vuosilta 1939-44 Suistamossa, saksalaisten sotavankien hautausmaata vuosilta 1944-48 Petroskoin Peskissä, internoitujen Saksan kansalaisten hautausmaata vuodelta 1945 Padozerossa sekä saksalaissotilaiden hautausmaata vuodelta 1941 Kollaanjärvellä (Kollasjärvellä).
Gurtova poisti edellä mainituilta paikoilta myös niille vuosina 2000 ja 2007 myönnetyn aseman ”hiljattain löydettyinä historiallisina, tieteellisinä, taiteellisina tai muuta kulttuurista arvoa sisältävinä kohteina”. Tämä asema suojeli niitä tuhoamiselta tai muistomerkkien poistamiselta. Päätöksellä viranomaiset luopuivat velvollisuudestaan suojella suomalaisia ja saksalaisia hautausmaita.
Luettelon kuuluisin kulttuuriperintökohde on saksalaisvankien hautausmaa Peskissä. Sitä pidetään Karjalan tasavallan keskeisenä muistopaikkana kaikille toisen maailmansodan aikana ja sodan jälkeen kuolleille ulkomaalaisille. Vuoden 1944 lopussa Venäjän Karjalassa oli viisi vankileiriä saksalaisille, unkarilaisille, romanialaisille ja suomalaisille sotilaille.
Niistä suurimmalla oli talvella 1945 yhteensä 17 000 vankia. Leirin olemassaolon aikana siellä kuoli 997 sotilasta sodassa saamiinsa haavoihin, tauteihin, kovaan työhön, aliravitsemukseen ja kylmyyteen. Hautausmaata kunnostettiin 1990-luvun puolivälissä ja uudelleen vuonna 2007.
Kaatuneiden saksalaissotilaiden monumentin lisäksi paikalle pystytettiin unkarilaissotavankien muistomerkki. Sisäänkäynnin tuntumassa on myös muistomerkki, johon on kaiverrettu: ”Sotaa ja väkivaltaa vastaan. Sovituksen, rauhan ja yhteisen tulevaisuuden puolesta. Petroskoin ja Tübingenin opiskelijat, heinäkuussa 1995.”
– Viime vuosina olemme nähneet vähittäistä, mutta valitettavasti johdonmukaista menehtyneiden entisten vihollisten muiston säilyttämiseksi pystytetyn humanitaarisen perinnön tuhoamista, sanoo nykyään Liettuassa työskentelevä karjalainen historioitsija Ilja Solomeštš Novaja Gazetan haastattelussa.
Vuonna 2023 Koiviston sankarihautausmaan muistomerkki purettiin Viipurin kaupunginoikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Solomeštšin mukaan sama voi olla odotettavissa Suistamossa. Muistomerkkejä on myös vandalisoitu.
Viime vuonna Karhumäen piirin Sandarmohin hautausmaalle pystytettiin muistomerkki Suomen miehityksen uhreille, vaikka ainoat sinne haudatut ovat Venäjän NKVD:n teloittamia. Gurtova valvoi muistomerkin pystyttämistä. Taistelusta epämukavaa historiaa vastaan on Novaja Gazetan mukaan tullut osa Karjalan tasavallan politiikkaa.
