Suunnitelmat rajojen uudelleenpiirtämisestä Pohjois-Kaukasuksella ovat synnyttäneet epävakautta alueella, kertoo Moscow Times.

Syyskuussa paikallinen oppositiomielinen Fortanga-media paljasti, että Pohjois-Ossetian viranomaiset suunnittelevat Pohjois-Ossetian ja Ingušian välisen rajan piirtämistä uudelleen. Mikäli suunnitelma toteutuisi, palanen Ingušiaan kuuluvasta Dzheirahin piiristä liitettäisiin Pohjois-Ossetiaan.

Piirin asukkaista 84,3 prosenttia on inguušeja. Aluesiirron mukana Ingušia menettäisi muun muassa inguušeille tärkän Stolovaja-vuoren.

Paikallisen Fortangan toimittajan Isabella Evlojevan mukaan suunnitelmista nousi Ingušiassa suuri kohu.

– Syntyi valtava julkinen meteli. Kaikki puhuivat siitä, paitsi vauvat ja mykkä, Evlojeva sanoo.

Evlojeva viittaa kommentillaan Kremlin nimittämään tasavallan päämieheen Mahmud-Ali Kalimatoviin, joka tunnetaan Moskovan käsikassarana. Sekä Kalimatovia että tämän edeltäjää Junus-bek Jevkurovia on inguušien parissa pidetty pettureina, jotka ovat valmiita tottelemaan Kremlin käskyjä luovuttaa Ingušian maa-alueita naapuritasavalloille.

– Kalimatov tekee kuten Moskova käskee, tiivistää Pohjois-Kaukasuksen asiantuntija Harold Chambers.

Evlojevan mukaan kohu laantui hetkelliseksi, kun alemman tason virkamiehet tuomitsivat Pohjois-Ossetian suunnitelmat. Mikäli suunnitelmat etenisivät, epävakaus alueella saattaa kuitenkin lisääntyä.

Alueriita ei ole uusi, vaan Pohjois-Ossetia ja Ingušia ovat olleet tukkanuottasilla jo 1940-luvulta lähtien. Josif Stalin karkoitti tuolloin tšetšeenit ja inguušit Keski-Aasiaan ja lakkautti Tšetšeno-Ingušian autonomisen neuvostotasavallan rangaistuksena yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Osa entisen tasavallan alueesta annetiin Pohjois-Ossetialle.

Kolmetoista myöhemmin tšetšeenit ja inguušit saivat palata ja tasavalta perustettiin uudelleen, mutta Prigorodnyn piiri jäi Pohjois-Ossetialle. Vuonna 1992 tasavallat kävivät piiristä lyhyen sodan, jossa kuoli lähes 600 ihmistä. Samalla 66 000 inguušia joutui pakenemaan Pohjois-Ossetiasta.

Paikalliset sanovat, että rajojen uudelleenpiirto nousee esille säännöllisesti, mutta käytännössä suunnitelmat eivät etene. Jos suunnitelma kuitenkin toteutuisi, he uskovat inguušien nousevan vastarintaan.

– On vain ajan kysymys, milloin inguušit lähtevät sotaan tämän maan puolesta, paikallinen aktivisti sanoo.

Chambers pitää rajansiirtosuunnitelmaa epätavallisena. Hänestä on mahdollista, ettei Moskovassa ymmärretä miten tulenarka tilanne on.

– Jos suunnitelma etenee, suurten mielenilmausten todennäköisyys on erittäin suuri. On myös merkittävä väkivallan ja epävakauden uhka. Kiihtyneet tunteen saattavat johtaa siihen, että jotkut nuoret miehet saattavat valita erilaisia toimintatapoja, Chambers sanoo.