Venäjän talous hidastuu lähes nollakasvuksi ensi vuonna, inflaatio kasvaa puolitoista kertaa aiemmin ennustettua suuremmaksi ja tuontituotteiden saatavuus jatkaa laskuaan, kertoo maan keskuspankin tuore, virallinen makrotalouden ennuste. Sen mukaan maan bruttokansantuote, joka kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia, kasvaa tänä vuonna vielä 3,5–4 prosenttia, mutta ensi vuonna enää 0,5–1,5 prosenttia.
Investointien kasvu, joka on tänä vuonna vielä arviolta 7–9 prosenttia, on optimistisimmassa arviossa ensi vuonna kaksi prosenttia, mutta pessimistisimmässä saattaa jäädä nollaan. Kotitalouksien kulutuksen kasvun keskuspankki arvioi jäävän ensi vuonna 0–1 prosenttiin.
Sota-asentoon siirtyneen Venäjän talouden ongelma on kiihtyvä inflaatio: biljoonan dollarin investoinnit asetehtaisiin ja sotaan rekrytoituihin sopimussotilaisiin ovat nostaneet rahavarannon kasvun 15 vuoden takaisiin ennätyslukuihin, yli 20 prosenttiin vuodessa. Kun jo lähes miljoona ihmistä on lähetetty sotaan, työvoimapula on nostanut palkat ennätyslukuihin sitten 2000-luvun alkuvuosikymmen lopun.
Tämän vuoksi kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna 6,5–7 prosenttia, kun keskuspankin aiempi arvio oli 4,3–4,8 prosenttia. Inflaatiopaine jatkuu korkeana ja kiihdytti keskuspankin johtaja Elvira Nabiullinan mukaan inflaatiota jo kuluvan vuoden toisella neljänneksellä.
Pakotteiden kiristyminen on johtanut niin sanottujen Moskovalle ystävällistenkin maiden pankkien laajamittaiseen sulkeutumiseen venäläisyhtiöiden maksuliikenteeltä. Keskuspankissa tämän vaikutukset on Nabiullinan mukaan havaittu erityisesti tuontiyritysten toiminnassa. Pankin arvion mukaan tuonti pienenee kuluvana vuonna 12 miljardilla dollarilla. Vuoden lopussa volyymin arvellaan olevan 291 miljardia, joka on 15 prosenttia pienempi kuin ennen Krimin miehitystä.
Inflaation torjumiseksi keskuspankki on nostanut avainkorkoja 16 prosentista 18 prosenttiin. Nabiullinan mukaan lisänostoja ei ole suljettu pois. Hän sanoo, että Venäjän talous on ylikuumentunut pahiten 16 vuoteen ja työvoiman ja tuotantokapasiteetin reservit on käytännössä käytetty.
– Pula näistä resursseista voi johtaa tilanteeseen, jossa talouskasvu hidastuu, vaikka kaikki keinot kysynnän piristämiseksi käytetään, jolloin piristys kiihdyttääkin inflaatiota. Pohjimmiltaan se on stagnaatioskenaario, joka voidaan pysäyttää vain syvän laman hinnalla. Nyt tekemämme talouspolitiikan lisäkiristykset estävät tällaisen skenaarion, vakuutti mediatilaisuudessa puhunut Nabiullina Moscow Timesin mukaan.
