Venäjän konsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla vaatinut kansalaisaloite ei etene eduskunnassa. Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko (kok.) ilmoitti maanantaina eduskunnan täysistunnossa puhemiehen kieltäytyvän ottamasta aloitetta käsittelyyn. Täysistunto hyväksyi menettelyn.
Puhemiehen mukaan kansalaisaloite ei täytä sille vaadittavia muotoseikkoja ja ”on vastoin kansalaisaloitteita koskevaa lainsäädäntöä”:
– Perustuslain 53 §:n 3 momentin mukaisesti kansalaisaloite voi koskea vain lainsäädäntöasioita ja kansalaisaloitelain 4 §:ssä edellytetään, että kansalaisaloite sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä.
– Kansainvälisen sopimuksen hyväksymisen tai irtisanomisen osalta ei ole kysymys lain säätämisestä eikä kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen kuulu siten perustuslain 53 §:n mukaisen kansalaisaloiteoikeuden piiriin.
– Totean, että Venäjän konsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla koskeva kansalaisaloite ei ole perustuslain 53 §:n 3 momentin ja kansalaisaloitelain 4 §:n 1 momentin mukainen eikä kansalaisaloite täytä tämän vuoksi aloitteelle säädettyä ehdotonta muotomääräystä.
Puhemiehen mukaan kansalaisaloite (KAA 7/2023 vp) on edellä todetun perusteella vastoin kansalaisaloitteita koskevaa lainsäädäntöä.
Venäjän konsulaatin lakkauttamista Maarianhaminassa vaativa kansalaisaloite keräsi yli 50 000 nimeä täyteen aiemmin syksyllä.
Maarianhaminassa sijaitsevan Venäjän konsulaatin olemassa olo perustuu Suomen ja Neuvostoliiton vuonna 1940 tekemään sopimukseen. Ulkoministeriön selvitys Ahvenanmaan oikeudellisesta asemasta julkaistiin marraskuussa. Selvityksessä käsiteltiin myös Venäjän konsulaatin asemaa. TP-UTVA linjasi tämän jälkeen selvitykseen vedoten, ettei nykytilanteessa ryhdytä toimiin Venäjän Maarianhaminassa sijaitsevan konsulaatin suhteen.
LUE MYÖS:
Voiko Venäjän konsulaattia koskeva aloite edetä? Nyt puhuu sen tarkastanut virkamies
