Vaikka Armenia on muodollisesti edelleen Venäjän puolella, sen siirtyminen kohti länttä on käymässä yhä selvemmäksi.
Kun EU päätti vuonna 2022 lähettää tarkkailijoita partioimaan Armenian ja Azerbaidžanin konfliktiherkälle raja-alueelle, kyse oli turvallisuuspolitiikan tutkija Olesja Vartanjanin mukaan käännekohdasta Armenialle ja kenties koko Etelä-Kaukasukselle.
Vaikka Armenialla on edelleen siteitä Venäjään, länsi on hänen mukaansa aiempaa valmiimpi yhteistyöhön myös maan turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvissä kysymyksissä.
– Tämän seurauksena Armenia on vähitellen etääntynyt Moskovasta ja siirtynyt lähemmäs länttä kuin koskaan aikaisemmin sitten Neuvostoliiton hajoamisen, Vartanjan toteaa ajatushautomo Carnegien julkaisemassa analyysissa.
Kaksi viimeaikaista tapahtumaa on hänen mukaansa omiaan korostamaan tätä muutosta. Tämän vuoden alussa Armenia ilmoitti uudesta EU-jäsenyyteen tähtäävästä laista ja allekirjoitti strategisen kumppanuuden peruskirjan Yhdysvaltojen kanssa.
– Vaikka nämä toimet eivät katkaise suhteita Moskovaan, ne luovat pohjaa tulevaisuudelle, jossa niiden katkaiseminen käy mahdolliseksi, Vartanjan sanoo.
Armenian orastava linjanmuutos sai kimmokkeen Venäjän aloittamasta täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Vuonna 2022 Armenia alkoi suhtautua varauksellisesti Moskovassa käytyihin keskusteluihin uudesta poliittisesta liittoumasta, jota verrattiin ”uuteen Neuvostoliittoon”.
Armenia, joka on ollut pitkälti riippuvainen Venäjään sotilaallisesta ja taloudellisesta tuesta, alkoi nyt etsiä yhteyksiä länteen turvatakseen suvereniteettinsa.
Venäjän reaktiot ovat toistaiseksi olleet melko laimeita, mikä Olesja Vartanjanin mukaan kuvastaa Kremlin keskittymistä Ukrainan vastaiseen sotaan. Armenia on kieltäytynyt tukemasta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja vaatinut venäläisjoukkojen osittaista vetäytymistä alueeltaan. Viime vuonna Armenian pääministeri Nikol Pašinjan ilmoitti maansa jäädyttäneen osallistumisensa Venäjän johtamaan kollektiivisen turvallisuusjärjestö CSTO:hon vaarantaen Kremlin vuosisatoja kestäneen sotilaallisen jalansijan alueella.
Samaan aikaan Armenian pyrkimykset vahvistaa suhteitaan länteen ovat jo tuottaneet kouriintuntuvia tuloksia. Kolmen viime vuoden aikana maa on saanut kohtuuhintaisia lainoja infrastruktuurihankkeisiin, energiaomavaraisuutta edistäviin aloitteisiin ja jopa puolustukseen. EU on käynnistänyt viisumivapausprosessin ja osoittanut rauhanrahastonsa kautta varoja Armenian turvallisuuden parantamiseen.
Tällaisia saavutuksia ei olisi voinut Vartanjanin mielestä vielä muutama vuosi sitten edes kuvitella.
– Armenian johtajat tähtäävät kuitenkin korkeammalle, ja heidän lopullinen tavoitteensa on EU-integraatio, Vartanjan kiteyttää.
