Venäjän Mustanmeren laivasto on kärsinyt viime vuoden kevään jälkeen mittavia tappioita ja pystyy toimimaan enää vain rajoitetulla alueella. Ukraina sai avattua alkusyksystä maalle tärkeän vientiväylän merialueen länsiosien kautta.
Professori Mark Galeotti uskoo, että Venäjän suurvalta-aseman kannalta Mustanmeren laivasto on kuitenkin sivuroolissa. Kremlin olisi pystyttävä projisoimaan merivoimaa sekä Atlantilla että Tyynellämerellä.
– Jos Kreml päättää, että se haluaa palauttaa asemansa merkittävänä sotilasvaltana, niin sen on keskityttävä kahteen laivastoon: pohjoiseen ja Tyynenmeren laivastoon. Jos he siis haluavat näyttää, että pystyvät pelaamaan vielä isojen poikien kanssa, Mark Galeotti sanoo Red Line -podcastissa.
Ukrainan sodan aiheuttamien tappioiden vuoksi suurin osa rahoituksesta on lähivuosina ohjattava maavoimille. Niiden hankintasykli on huomattavasti lyhyempi, sillä uusien sukellusveneiden ja pinta-alusten saaminen suunnittelupöydältä toimintavalmiiksi voi kestää vuosikymmenen. Laivaston nykyiset määrärahat riittävät lähinnä huoltoon ja ylläpitoon.
Mark Galeotti muistuttaa laivaston hankkiutuneen eroon suurimmista aluksista Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Ruostuvien laivojen kunto oli vähintäänkin kyseenalainen. Uudet pienemmät sotalaivat rakennettiin Kalibr-ohjusten ympärille, ja ne ovat olleet varsin iskukykyisiä esimerkiksi Syyrian sisällissodassa ja Ukrainassa.
– Laivaston komentajan on vaikea esittää argumenttia oman rahoituksensa puolesta, kun maavoimat jauhetaan kappaleiksi Ukrainassa. Kyseessä on lähinnä stagnaation hallinta, professori sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän laivastolla on kaksi keskeistä ongelmaa, joista toinen on riippuvuus ulkomaisista komponenteista. Ironisesti moottoriturbiinien osat valmistettiin aiemmin Ukrainassa.
Vientinäkymät ovat sodan myötä menneet, kun myös esimerkiksi Intia haluaa vähentää riippuvuuttaan Kremlistä. Muille kuin Iranille ja Pohjois-Korealle yhteistyö on nykyään lähinnä riski. Sota-alusten myynnistä ei siis ole enää luvassa lisätuloja.
Mark Galeotti kuvailee nyky-Venäjää oudoksi hybridiksi kapitalistisen järjestelmän ja valtiojohtoisen suunnitelmatalouden välillä. Presidentti Vladimir Putin ei ymmärrä asevoimia syvällisesti, mutta haluaa näyttäviä propaganda-aseita. Jos Putin haluaa ostaa jonkin asejärjestelmän, niin se myös hankitaan.
– Hän pitää dramaattisista tuomiopäivän aseista, koska niillä saa lännen huomion. Laivastonkin rooli on toimia poliittisena työkaluna, Galeotti toteaa.
NEW EPISODE >> RUSSIA'S SIX FLEETS: A Sinking Superpower
The Army's problem today, will become the Navy's problem tomorrow. While Russia becomes increasingly reliant on its Naval forces, it's also stripping its budget to rebuild the Ground Forces.https://t.co/SYbsVcknsD
— The Red Line – Podcast (@TheRedLinePod) January 10, 2024
