Läntisten ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden keskuudessa on käyty viime viikkoina yhä aktiivisempaa keskustelua siitä, miten Venäjän ja Ukrainan välinen sota voisi päättyä, millaisen rauhansopimuksen Yhdysvaltain presidentiksi palaava Donald Trump voisi neuvotella ja kuinka välit Vladimir Putinin Venäjään olisi sen jälkeen järjestettävä.
– En usko Putinin hyväksyvän minkäänlaista sopimusta, joka ei tarkoittaisi käytännössä hänen voittoaan, nimekäs amerikkalaistutkija, professori Andrew Michta toteaa viestipalvelu X:ssä.
Länsi ei ole kyennyt Atlantic Council -ajatushautomon geostrategista tutkimusohjelmaa johtavan Michtan mielestä luomaan helmikuun 2022 jälkeen mitään todellista strategiaa suhteessa Venäjään, vaan keskittynyt välttämään sodan eskaloitumista. Vladimir Putin puolestaan jatkaa sotaansa niin kauan, kunnes Venäjä joutuu kokemaan niin raskaita takaiskuja, että ne alkavat uhata hänen valta-asemaansa.
Tällä hetkellä Putinia saattaisi Andrew Michtan mukaan kiinnostaa korkeintaan hengähdystauko, jonka aikana Venäjä tehostaisi varustautumistaan ja ryhtyisi sitten jälleen tuhoamaan Ukrainaa ja sen kansallista suvereniteettia. Edes vallanvaihdos Kremlissä tilannetta tuskin muuttaisi, sillä kyse ei ole vain henkilöstä, vaan Venäjän yleisestä olemuksesta.
– Ennen kuin länsimaiset johtajat tämän ymmärtävät, meillä ei ole realistisia edellytyksiä laatia toimivaa strategiaa Venäjän käsittelemiseksi nyt eikä tulevaisuudessa. Venäjä ei ole kansallisvaltio vaan imperiumi. — Ylhäältä alaspäin toteutettava sorto on Venäjän hallintotapa, ja laajentuminen on valtion olemassaolon tarkoitus, Michta sanoo.
Todellinen demokratia tai mikään muukaan moniarvoinen järjestelmä ei hänen mielestään yksinkertaisesti voi juurtua maahan, joka muodostuu yli 80 hallinnollisesta osasta, joista 21 on autonomisia ei-slaavilaisia osatasavaltoja.
Michta arvioi läntisten poliitikkojen ja tutkijoiden erehtyvän kuvitellessaan, että Venäjä voisi edetä kohti aidosti demokraattista järjestelmää länsimaista esimerkkiä noudattaen. Väärinkäsityksen taustalla on hänen mukaansa usein Venäjän historian, kielen ja kulttuurin heikko tuntemus. Nyt haaveet pysyvästä sopusointuisesta rinnakkaiselosta imperialistisen suurvallan kanssa olisi hänen mielestään aika haudata.
– Lännen on asetettava Venäjä-politiikassaan etusijalle pelote ja, jos se epäonnistuu, puolustus. Eurooppalaisten Nato-liittolaistemme on aseistauduttava nopeasti ja laajamittaisesti. Poliittisten johtajien kaikkialla lännessä on ymmärrettävä, että Venäjä on mikä on – ei sellainen, mikä me toivomme sen olevan, hän kiteyttää.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Andrew Michta on toiminut muun muassa George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaanina sekä professorina Yhdysvaltain laivastoakatemiassa.
Michtan analyysin osuvuudesta kertonee osaltaan se, että viestipalvelu X:ssä sitä kiittelee muun muassa arvostettu venäläinen veteraanidiplomaatti Andrei Kozyrev, joka toimi maansa ulkoministerinä vuosina 1990–1996.
Great thread. https://t.co/5BnVO91izQ
— Andrei V Kozyrev (@andreivkozyrev) December 29, 2024
