Ukrainan kasvava kyky iskeä syvälle Venäjän alueelle on luonut Moskovalle uuden strategisen ongelman, arvioi Yhdysvaltain maavoimien Euroopan-joukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti evp. Ben Hodges Times Radion Frontline-ohjelmassa.
Hodges nostaa esiin Ukrainan pitkän kantaman aseet ja iskut Venäjän öljy- ja kaasuinfrastruktuuriin.
– Kyky iskeä syvälle Venäjälle täsmällisesti ja merkittävällä taistelukärjellä on uusi ongelma Venäjälle, Hodges sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän valtava pinta-ala on historiallisesti ollut sotilaallinen etu, joka on mahdollistanut vetäytymisen ja hyökkääjän kuluttamisen. Nyt sama maantiede vaikeuttaa kaikkien tärkeiden kohteiden suojaamista.
Venäjällä ei ole mahdollisuutta puolustaa ilmatorjunnalla kaikkia öljynjalostamoita, energiakohteita, tukikohtia ja muuta kriittistä infrastruktuuria, jotka ovat pitkän kantaman aseiden ulottuvilla.
Ukraina on tehnyt kuluvan vuoden aikana toistuvia iskuja öljynjalostamoihin. Niiden seurauksena Venäjällä on esiintynyt polttoainepulaa, minkä lisäksi Moskova on rajoittanut polttoaineiden vientiä ja joutunut turvautumaan tuontiin.
Tuhoisat hyökkäykset ovat jatkuneet viime päivinä. Venäjän viranomaiset kertoivat sunnuntaina merkittävistä vahingoista teollisuuskohteessa Nizhni Novgorodin alueella massiivisen lennokkihyökkäyksen jälkeen. Ukrainan mukaan kohteena oli Kstovon suuri öljynjalostamo.
Taistelutapa muuttui
Ben Hodges arvioi, että rintamatilanteessa on Ukrainalle myönteisiä merkkejä. Puolustajan asevoimat ovat onnistuneet yhdistämään aiempaa tehokkaammin lennokit, elektronisen sodankäynnin, tykistön ja panssaroidut joukot.
Tämä on auttanut Ukrainaa valtaamaan takaisin osan aiemmin menettämistään alueista ja samalla vähentämään omien sotilaiden altistumista Venäjän iskuille.
ISW-tutkimuslaitoksen mukaan Venäjä menetti lokakuussa nettomääräisesti hieman alueita Ukrainassa. Venäjän joukot valtasivat tai vakiinnuttivat asemansa noin 140 neliökilometrillä, mutta menettivät noin 167 neliökilometriä.
Venäjä jatkaa samaan aikaan laajoja iskujaan Ukrainan kaupunkeihin, teollisuuteen ja energiainfrastruktuuriin.
Haastattelussa Hodges kommentoi myös presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren tuoretta yhteydenottoa Vladimir Putiniin.
Hodgesin mukaan on myönteistä, että eurooppalaiset johtajat ottivat itse aktiivisen roolin diplomaattisessa prosessissa. Eurooppa ei voi tyytyä odottamaan, millaisia ratkaisuja Yhdysvallat ja Venäjä mahdollisesti tekevät, evp-kenraali sanoo.
Stubb ja Støre keskustelivat Putinin kanssa puhelimitse 27. lokakuuta Helsingistä. Keskustelu valmisteltiin yhteistyössä Ukrainan kanssa, ja sen tarkoituksena oli välittää viestejä ennen marraskuulle suunniteltuja neuvotteluja. Stubb ja Støre eivät toimineet koko Euroopan edustajina.
Hodgesin mukaan Euroopan rooli on ratkaiseva myös siksi, että mahdollisen epäedullisen sodan lopputuloksen seuraukset kohdistuisivat erityisesti siihen. Hän katsoo, että Euroopan maiden on osoitettava Venäjälle tukensa Ukrainalle jatkuvan ja samalla kasvatettava omaa ase- ja ammustuotantoaan.