Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkolan mukaan strateginen kulttuuri kuvaa sitä, miten valtio kokee maahan kohdistuvat uhat ja miten uhkiin reagoidaan.
– Strategista kulttuuria nopeasti muuttava tekijä on ulkoinen shokki. Venäjän vaatimukset Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista ja hyökkäys Ukrainaan olivat Suomelle tällainen shokki, sysäten liikkeelle puolustuksemme suurimman muutoksen toisen maailmansodan jälkeen, hän sanoi 249. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.
Jaakkolan mukaan liittolaismaistamme kantautuu välillä huolestuneita viestejä Venäjän muodostaman uhan konkretisoitumisesta lähitulevaisuudessa.
– Suomalaisia ei meidän sotilaiden tarvitse herätellä. Symmetrinen uhka on aina ollut oman puolustuksemme suunnittelu- ja mitoitusperusteena, toki aina muistaen resurssiemme rajallisuus.
Jaakkola totesi, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta kohtaamme todennäköisesti jatkossakin laaja-alaista vaikuttamista eli hybridivaikuttamista.
– Arvioimme yhdessä liittolaistemme kanssa Venäjän asevoimien palautumiskykyä ja kykyä sopeutua uusiin taistelukentän vaatimuksiin sotakokemuksen karttuessa. Venäjän pidäkkeet ja rajoitukset tuntuvat olevan kovin vähäisiä tai jopa olemattomia sotilaallisen voiman tai laaja-alaisen vaikuttamisen keinojen käytössä, hän sanoi.
Suomen viesti on selvä
Kenraali muistutti, että konflikteja ennaltaehkäistään todellisella suorituskyvyllä, vahvalla tahtotilalla ja yhtenäisellä strategisella viestinnällä.
– On syytä kansallisesti ja liittokuntana jatkaa toimenpiteitä oman valmiuden ja varautumisen kehittämiseksi.
– Viesti on selvä. Haluamme huolehtia turvallisuudestamme. Vahva tahto ja kyky oman ja yhteisen turvallisuuden tuottamiseen vahvistaa myös asemaamme liittolaisena. Tästä meillä ei ole varaa tinkiä, Jaakkola korosti.
Hän totesi, että Puolustusvoimien kehittämisohjelman mukaisesti käyttöömme on tulossa uusia järjestelmiä ja suorituskykyjä.
– On myös aina huomattava, että liittokunnan ja Euroopan unionin jäsenenä tukenamme on suorituskykyjä, joihin investointi kansallisesti ei olisi järkevää tai edes mahdollista. Seuraamme tarkoin käynnissä olevien sotien kokemuksia. Taistelukentän vaatimukset ja teknologian hyödyntäminen ovat luoneet uudenlaisen erittäin nopean toimintamallin tutkimukselle, innovoinnille, teollisuudelle ja käyttäjille, Jaakkola luetteli.
Hänen mukaansa korkean teknologian järjestelmien ja laajan reservin lisäksi vahvuutenamme on osaaminen.
– Suomalaisiin olosuhteisiin kehitetty sotataito, toimintamenetelmät ja materiaali kiinnostavat myös liittolaisiamme. Ilmavoimien hajautettu taistelutapa ja merimiinoittamisen kyvyt ovat tästä esimerkkejä. Maavoimat on nopeassa tahdissa kehittänyt tulenkäytön integraatiotaan eri puolustushaarojen kesken, yhteistyössä läheisten liittolaistemme kanssa.
Jaakkola kertoi, että kansallisia puolustussuunnitelmiamme on yhteensovitettu Naton varautumissuunnitelmien kanssa.
– Suomesta tuli jäsen tavallaan ”kreivin aikaan”, hetkellä, jolloin Naton muutokseen liittyvät merkittävimmät asiat olivat vielä valmisteluvaiheessa. Olemassa olevat kansalliset suunnitelmat ja kyvyt niiden toimeenpanemiseksi helpottavat alkuvaiheen toimintaa ja yhteensovittamista. Tähän liittyvällä operatiivisen suunnittelun osaamiselle on nyt kysyntää. Omasta suunnittelusta ja osaamisesta pidetään kiinni.
Suomen ja Ruotsin jäsenyys muokkaa Naton pohjoista ulottuvuutta
Jaakkolan mukaan linjaukset Suomen ja Ruotsin tulevasta asemasta Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuudessa heijastavat tätä muutosta.
– Pohjolan puolustuksen suunnitteluun liittyy olennaisesti Venäjän asevoimien tulevaisuuden vahvuus, ryhmitys ja toiminta lähialueillamme. Suomen asemassa korostuu puolustuksemme vahvennukseksi saapuvien joukkojen ja suorituskykyjen vastaanoton, tuen ja johtamisen järjestelyt, hän sanoi.
– Nämä ovat sotilaallisen suunnittelun peruskysymyksiä, jotka selviävät yhdessä liittolaistemme kanssa tehdyn systemaattiseen analyysin jälkeen. Ensimmäiset artikla 5 -harjoitukset Suomessa järjestettiin alkuvuodesta. Nordic Response-harjoitus todensi oletukset – joukoillamme on kentällä hyvä kyky yhteistoimintaan, mutta johtamisjärjestelyjen, logistiikan ja infrastruktuurin kehittämistä on tarve jatkaa. Valmistelut Naton maajoukkojen johtoportaan ja maavoimallisen eteentyönnetyn läsnäolon sijoittamisesta Suomeen ovat tätä kehityspolkua.
Kenraali huomautti, että paljon tapahtuu myös arjen työssä.
– Asioita, jotka eivät näy julkisuudessa, mutta joilla on ratkaisevaa merkitystä yhteistoiminnan käytännön toimivuuden kannalta. Olemme hieman etupainoisesti lähettäneet henkilöstöä Naton rakenteisiin. Ensimmäinen suomalainen Nato-kenraali on aloittanut tehtävässään. Suomi on myös saanut ensimmäisen apulaispääsihteerin tehtävän.
Jaakkola muistutti, että puolustuskykymme, puolustusyhteistyömme tai jäsenyytemme liittokunnassa ei uhkaa ketään.
– Valmistaudumme ja harjoittelemme puolustamaan maatamme kuten aina ennenkin. Nyt uudessa asetelmassa, muuttuneen turvallisuusympäristön edellyttämällä tavalla, yhdessä liittolaistemme kanssa, ja tarvittaessa liittolaisiamme tukien.
