Tokion yliopiston alainen Roles-ajatushautomo on tarkkaillut satelliittikuvista pitkään Venäjän toimintaa Novaja Zemljan saarella. Kesällä Roles havaitsi ensimmäisen kerran, että ydinkokeisiin käytettävistä testitunneleista siirrettiin maa-ainesta pois. Maa-aineksen siirtämisestä on tehty lisää havaintoja kesän jälkeenkin. Rolesin tutkijat eivät ole kuitenkaan pystyneet varmistumaan siitä, liittyvätkö kaikki maansiirrot tunneleihin vai maan pinnalla tehtäviin rakennustoimiin.
Yhtä kaikki: Novaja Zemljalla käy vilske. Viime syksynä myös norjalainen Aftenposten vertaili satelliittikuvia Novaja Zemljalta vuosilta 2021 ja 2023 havaiten, että alueelle oli noussut monia uusia rakennuksia ja rakenteita.
Syyskuun mittaan Roles-ajatushautomo on tehnyt muitakin havaintoja. Sen julkaisemissa satelliittikuvissa on päiväykset noin viikon takaa. Syyskuun 10. päivä Matotškin Šariin pääsaaren keskivaiheilla ankkuroitui kuljetusalus. 11. syyskuuta lentokentällä oli kaksi ydinenergiayhtiö Rosatomin Il-76-kuljetuskonetta.
Näihin Rosatomin kuljetuskoneisiin on kiinnittänyt huomiota myös Barents Observer -lehti.
Roles-ajatushautomo alleviivaa tarkasti, ettei se pysty antamaan arviota siitä liittyvätkö rakennustoimet siihen, että Venäjä jatkaisi ydinkokeita. Se pitää kuitenkin selvänä, että jotain suurta Novaja Zemljalla valmistellaan, ja tätä kehitystä on syytä seurata.
Venäjä on tehnyt ydinkokeen Novaja Zemljalla viimeksi vuonna 1990. Ensimmäiset tehtiin jo 1950-luvulla. Vuonna 1987 ydinkoe meni katastrofaalisesti pieleen, kun tunnelissa Matotškin Šarissa tehdyn koeräjäytyksen aikana tunnelin suun teljet pettivät. Radioaktiivinen pilvi purkautui tunnelista ilmakehään.
Suomessa Seismologian laitos havaitsi räjäytyksen ja sai Norjasta tiedon radioaktiivisesta päästöstä. Yle kertasi tapahtumia vuonna 2019, ja sen mukaan säteilyturvakeskus otti pari viikkoa räjäytyksen jälkeen näytteitä Lapin maitotiloilta. Ivalolaisen maitotilan maidossa havaittiin radioaktiivista jodia.
Monet arvioivat nyt, että Novaja Zemljalla tehtävät rakennustyöt liittyisivät Burevestnik-ohjuksen testaukseen. Julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan ohjus laukaistaan tavallisella rakettimoottorilla, jonka jälkeen sen on ilmaan päästyään tarkoitus käynnistää pieni ydinreaktori. Ydinvoimalla se voisi lentää huomattavan kauas. Tämän toimintaperiaatteen johdosta Burevestnik on saanut lempinimen ”lentävä Tšernobyl”.
Burevestnikia on testattu jo useasti aikaisemmin. Tulokset ovat olleet enimmäkseen huonoja. Esimerkiksi vuonna 2019 testauksessa lähellä Arkangelia meni jotain vikaan. Ainakin viisi ihmistä kuoli, ja läheinen Sopkan kylä valmistauduttiin evakuoimaan. Venäjä ei ole myöntänyt kokeen epäonnistumista, joten sen syistä ei ole tarkempaa tietoa.
Se kuitenkin tiedetään Burevestnik-ohjuksen testauksesta, että vuonna 2017 testi tehtiin Novaja Zemljalta ja The Diplomat -lehden yhdysvaltalaiset tiedustelulähteet pitivät tätä lentotestiä osin onnistuneena. Mutta vain osin: ”lentävä Tšernobyl” pysyi ilmassa noin kaksi minuuttia. Sen jälkeen Venäjä valmistautui keräämään ohjuksensa talteen merenpohjasta.
