”He valmistautuvat sotaan” otsikoi venäläinen verkkolehti Lenta.ru Suomesta. Yksi Venäjän suosituimmista julkaisuista on huolissaan miinapäätöksen kaltaisista Suomen toimista vahvistaa puolustuskykyään. Raskauttavana se pitää, että Suomessa katsotaan olevan Venäjän turvallisuusuhka.
Toisaalta artikellissa annetaan tunnustusta Suomen puolustusvoimille.
– Toisin kuin suurin osa Naton uusista jäsenistä, tällä maalla on yksi Euroopan puolustuskykyisimmistä armeijoista, joka kykenee toimimaan itsenäisesti ja kohtaamaan laajasti erilaisia uhkia, kuten toteuttamaan arktisia sotilasoperaatioita.
Lentan mukaan Suomi yllättäen 4. huhtikuuta 2023 liittyi Natoon päättäen ”puolueettomuutensa”.
– Aikanaan Venäjän keisarikuntaan kuulunut Suomi pysyi puolueettomana vuosikymmenten ajan ja sitä pidettiin yhtenä Venäjän ystävällismielisimmistä valtioista Euroopassa. Venäjän raja-alueiden asukkaat, erityisesti Pietarista, tekivät säännöllisesti ostosmatkoja Suomeen ja rakensivat sinne jopa datšoja. Suomalaiset taas matkustivat Venäjälle ostamaan halpaa polttoainetta ja alkoholia.
Julkaisun mukaan Suomen auvoinen ystävyyssuhde Venäjän kanssa päättyi ”konfliktiin Ukrainassa”.
– Konfliktin puhjettua Ukrainassa kaikki muuttui. Suomen viranomaiset ottivat tiukan, Puolaan ja Baltian maihinverrattavan, venäläisvastaisen kannan.
Tavanomaisesta venäläisestä historiankirjoituksesta poiketen Lenta muistaa talvisodan, mutta antaa ymmärtää puolueettomuuteen kuuluneen sen unohtamisen. Talvisodan aloittaja toki jätetään mainitsematta.
– Nyt, perinteisen puolueettomuuden sijaan suomalaiset muistelevat yhä enemmän vuosien 1939–1940 talvisotaa. Samaan aikaan suomalaisviranomaiset käyttävät Neuvostoliiton ja Suomen välisiä konflikteja oikeutuksena Ukrainan tukemiselle.
Tässä kohtaa julkaisu viittaa tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiopäivien avajaispuheeseen, jossa ei mainittu talvisotaa sanallakaan, mutta todettiin Ukrainan joutuneen Venäjän laittoman hyökkäyksen kohteeksi ja siten Ukrainan asian olevan myös meidän suomalaisten. Ennen Stubbin arvostelua julkaisussa muistellaan kaiholla aiempaa aikaa, jolloin ”johtajien välillä oli henkilökohtainen yhteys” ja ”Vladimir Putin kutsui Sauli Niinistön jäälle pelaamaan”.
”Neuvostoliitto rakensi Suomen puolustusvoimat”
Otsikolla ”Kuinka suomalainen teräs kesytettiin” ja sitä saattavalla seppä Ilmarisesta kertovalla Kalevala-lainauksella jatkuu Lentan historianselostus, jossa väitetään Suomen hyötyneen ja saaneen hyvinvointinsa Neuvostoliiton ja sitten Venäjän avulla.
– Sopimuksen ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta allekirjoittamisen jälkeen vuonna 1948 taloussiteet maiden välillä hekittyivät aktiivisesti. Neuvostoliitto toimitti Suomeen halpaa öljyä, auttoi rakentamaan ydinvoimalan ja jakoi teknologiaansa. Tämän ansiosta sodassa tuhoutunut Suomi muuttui yhdeksi Euroopan kehittyneimmistä valtiosta hyvillä teollisuuden valmiuksilla.
Suomen bruttokansantuotteen painotetaan kasvaneen 12-kertaisesti 1970–1990-luvuilla. Julkaisun mukaan ”Neuvostoliitto ei ainoastaan tarjonnut Suomelle korkeaa elintasoa, vaan vahvan perustan tulevaisuuden sotateolliselle kompleksille”.
– Tänä päivänäkin Suomen armeijalla on runsaaasti neuvostokalustoa, kuten panssarivaunuja, panssariajoneuvoja, evakuointiajoneuvoja ja traktoreja. Suomi hankki aktiivisesti haupitseja, telatykkejä, T-54, T-55 ja T-72-panssarivaunuja Neuvostoliitosta ja päivitti niitä modernilla elektroniikalla. Vielä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomi varusti itseään venäläiskalustolla. Vuonna 1996 se hankki Buk-M1-ilmatorjuntajärjestelmän Venäjältä.
Päinvastoin kuin Lenta väittää, suurin osa puolutusvoimien neuvostoaikaisesta kalustosta on jo poistettu käytöstä. Mainittu Buk-järjestelmän koulutus loppui jo 2005 ja vuodesta 2017 lähtien itse järjestelmä on ollut Tuusulan Ilmatorjuntamuseossa. Kuuluisat ”teeseiskakakkoset” romutettiin vuosituhannen alussa, minkä jälkeen Leopardit ovat korvanneet ne. Suurin osa T-72-vaunuista oli kaiken lisäksi saatu puoli-ilmaiseksi Itä-Saksan konkurssipesästä.
Kuin kaiken tämän vakuudeksi Lenta vielä muistuttaa RK-62-rynnäkkökiväärin perustavan neuvostoliittolaiseen AK-47-rynnäkkökivääriin. Tosin AK-47:n pohjautuminen saksalaiseen StG-44-rynnäkkökivääriin jätetään jutussa mainitsematta.
Puolustusvoimien kalustossakin ”asiat ovat muuttuneet dramaattisesti viime vuosina”.
– Nykyään Suomen puolustusvoimat on todellinen ”sekametelisoppa”, joka koostuu amerikkalaisesta, ruotsalaisesta, saksalaisesta, eteläkorealaisesta ja kotimaisesta kalustosta. Samaan aikaan Patrian ja XA-180:n panssariajoneuvoja ei toimiteta ainoastaan omiin varastoihin, vaan myös muihin Euroopan maihin, mukaan lukien Ukrainaan.
Lentan jutun eräänä taustajuonena on ydinsodalla pelotelu, joten se katsoo oleelliseksi mainita, että Suomen tulevat F-35 hävittäjät voitaisiin aseistaa ydinasein.
”Lähes miljoona miestä aseisiin”
Julkaisun mukaan ”talvisodan muisto ja historiallinen vastakkainasettelu voimakkaamman vihollisen kanssa on luonut erittäin tehokkaan ja kompaktin armeijan vahvalla taisteluhengellä”. Julkaisussa kirjoitetaan sinänsä oikein, että varusmiehiä koulutetaan vuosittain noin 21 000, mutta sen lisäksi väitetään, että ”varusmiesten määrä on noussut vuosittain Ukrainan konfliktin myötä”, vaikka varusmiesikäluokat ovat tosiasiassa koko ajan pienentyneet vuosikymmenten kuluessa.
– Liikekannallepanon aikana voitaiisin kutsua aseisiin lähes miljoona reserviläistä. Suomi kykenee mobilisoimaan ja ’aseistamaan hampaisiin asti’ 280 000 miestä viikossa sotaa varten, vakuutellaan venäläislukijaa.
Lisäksi suomalaisten ”sotavalmisteluista” kertovat 50 000 pommisuojaa, joista ”yli 83 prosenttia on suunniteltu kestämään ydinisku”.
Suomalaisten ”valmisteluiden” selittämistä varten julkaisu on haastatellut Pietarin valtionyliopiston Eurooppa-tutkimuksen laitoksen johtajaa Konstantin Hudoleita, jonka usein toistuvana tehtävänä on toistaa Venäjän ulkopoliittisia kantoja eri areenoilla.
Hudolein mukaan Suomen viranomaiset ovat Venäjän uhkaa korostamalla onnistuneet vakuuttamaan Suomen väestön ”muuttuneesta todellisuudesta”.
– Propagandalla Venäjän eksistentiaalisesta uhasta Suomelle on merkittävä vaikutus huomattavaan osaan suomalaisista. Suurin osa suomalaisista näkee Venäjän federaation uhkaavan tavalla tai toisella.
Samaa mieltä on Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov.
– Sotapsykoosin ilmapiiri on voimistunut maassa. Väestöä pelotellaan ”Venäjän hyökkäävillä suunnitelmilla”: Heitä kehotetaan valmistautumaan sotaan.
