Venäjä tehosti viime vuonna sabotaasitoimiaan Euroopassa sekä eurooppalaisia että amerikkalaisia kohteita vastaan, selviää arvostetun amerikkalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) tuoreesta raportista.
Tutkimuksessa seurattiin sabotaasi- ja kumouksellisia toimia tammikuusta 2022 maaliskuuhun 2025. Sen perusteella luotiin tietokanta todennetuista Venäjän hyökkäyksistä eri puolilla Eurooppaa – varastoräjähdyksistä, merenalaisten kaapelien katkaisuista ja salamurhista.
Kremlin viranomaiset ovat toistuvasti kiistäneet Venäjän osallisuuden tällaisiin hyökkäyksiin, vaikka ne näyttävät täydentävän Moskovan meneillään olevaa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan.
Länsimaat ovat omaksuneet puolustuksellisen lähestymistavan näiden salamyhkäisten toimien torjumiseksi toistaiseksi.
Hyökkäävämpi toimintatapa olisi kuitenkin tehokkain pelotteen muoto, toteaa entinen USA:n puolustusvirkailija ja CSIS:n puolustus- ja turvallisuusyksikön johtaja Seth G. Jones.
Raportin mukaan Venäjän sabotaasihyökkäysten määrä Euroopan maissa lähes kolminkertaistui vuosina 2023–2024 ja kasvoi 12:sta 34:ään. Nämä tapaukset kohdistuivat suurelta osin Naton itäiselle laidalle eli Baltian maihin, Suomeen, Puolaan ja Itämerelle. Mutta Venäjän läheisyys ei ole ainoa yhteinen tekijä.
– Selvitimme, että useat sabotaasioperaatiot kohdistuivat joko suoraan tai epäsuoraan Ukrainan sotaan liittyviin asioihin, Jones kertoo uutissivusto meduzalle.
Käynnissä olevat sabotaasitoimet näyttävät kohdistuvan pääasiassa maihin ja yrityksiin, jotka tarjoavat apua Ukrainalle. Venäjän sotilastiedustelu GRU:n arvellaan olevan toimien takana. Jonesin mukaan kyse on hybridisodankäynnistä.
– On myös mielenkiintoista huomata, mitkä maat eivät ole olleet kohteina, Jones toteaa viitaten esimerkiksi Unkariin, joka on johdonmukaisesti asettunut Moskovan kannalle.
– Näyttää siltä, että on tehty hyvin tietoisia päätöksiä siitä, ketä vastaan isketään ja ketä ei.
Sabotaasi voi lisääntyä
USA:n presidentti Donald Trump haluaa saada aikaan rauhan Venäjän ja Ukrainan välille. Hänen hallintonsa aloitti kahdenväliset neuvottelut Moskovan kanssa – sen sijaan, että Kremliä olisi painostettu – ja alkoi käyttää sotilaallista apua kiristääkseen Ukrainaa.
Koska USA:n tuki ei ole enää itsestäänselvyys, Euroopan johtajien pitää ottaa nyt suurempi vastuu Ukrainan sotilaallisesta avusta.
CSIS:n raporttia varten haastatellut korkea-arvoiset eurooppalaiset virkailijat ennustivat, että Venäjän hyökkäykset mantereelle jatkuvat tai jopa lisääntyvät tänä vuonna, jos Eurooppa lisää apua Ukrainalle.
– Näemme todennäköisesti melkoisen määrän Venäjän toimintaa Euroopassa. Toimia tekevät joko Venäjän tiedustelupalveluiden edustajat, eri sotilasyksiköt tai heidän kouluttamansa toimijat, Seth Jones sanoo.
Jonesin mukaan Venäjän sabotaasitoimet, presidentti Vladimir Putinin puheet ydinaseista ja pelot Ukrainan taisteluiden eskaloitumisesta kolmanneksi maailmansodaksi ovat aiheuttaneet huolta ja varovaisuutta länsimaissa.
Hänen mukaansa nämä huolet ovat lieventäneet lännen vastausta. Tähän asti on tukeuduttu ”puolustuksellisiin toimiin”, kuten tiedustelutietojen jakamisen parantamiseen, kriittisen infrastruktuurin ja kyberverkkojen vahvistamiseen sekä venäläisten diplomaattien ja tiedusteluviranomaisten karkottamiseen.
– Useat Euroopan maat – ja luulen, että näin on luultavasti myös Yhdysvalloissa – ovat ehdottomasti olleet hermostuneita mahdollisesta eskalaatiosta, jos ne omaksuisivat hyökkäävämmän toimintatavan venäläisiä kohtaan.
Tilanne voi muuttua
Kun Donald Trump jatkaa neuvotteluja Vladimir Putinin kanssa, Washingtonissa ei Jonesin mukaan ole juurikaan halua torjua sabotaasi-iskuja ”hyökkäävillä operaatioilla”.
– Mutta se voi muuttua, jos Ukraina-neuvottelut todella katkeavat ja Washington ja Moskova alkavat ajautua etäämmälle toisistaan. En pidä sitä todennäköisenä, mutta siten jännitteet voisivat todella lisääntyä.
Jones uskoo kuitenkin, että Euroopan maat voisivat uudistaa strategiaansa Venäjän hybridisodan torjumiseksi myös ilman USA:n tukea.
– Briteillä on vankka historia siitä, että he ovat olleet valmiita lisäämään toimintaa tavanomaisen sodan kynnyksen alapuolella. Puolalaiset ovat kykeneviä, Suomella on vahvoja kykyä, samoin ranskalaisilla, hän sanoo.
– Mielestäni kyse on siitä, onko heillä tahtoa alkaa reagoida Venäjän aggressioon hybridisodankäynnin areenalla. Pelkät puolustukselliset toimenpiteet eivät yleensä riitä lähettämään erittäin vahvaa peloteviestiä. (Venäjän toimille) on määriteltävä hinta.
