Venäjän bruttokansantuote kasvoi viime vuonna alustavien arvioiden mukaan 3,5-4,0 prosenttia. Tuotannon kasvu hidastui huomattavasti vuoden toisella puoliskolla. Viime vuoden kasvu nojasi pitkälti valtion menojen voimakkaisiin lisäyksiin. Niillä pönkitettiin etenkin sotaan kytkeytyvien toimialojen tuotantoa, mutta vaikutukset läikkyivät osin myös laajemmalle talouteen, kirjoittaa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) viikkokatsauksessaan.
Ennakoivat indikaattorit viittaavat siihen, että tuotannon kasvu hidastuu edelleen tänä vuonna. Tuoreimmissa ennusteissa Venäjän bkt:n odotetaan kasvavan tänä vuonna noin 1,5 prosenttia. Vaikka valtion menoja aiotaan lisätä edelleen, on tuotannon kasvattaminen entistä vaikeampaa tuotantokapasiteetin asettamien rajoitusten kiristyessä, tutkimuslaitos arvioi.
Valtion menojen voimakas kasvu on heijastunut vähitellen entistä enemmän hintoihin. Inflaatio kiihtyi entisestään viime vuoden lopussa. Venäjän keskuspankin mukaan kuluttajahintojen kausitasoitettu ja vuositasolle korotettu nousu oli joulukuussa jo 14 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna hinnat nousivat noin 10 prosenttia.
Loppuvuonna inflaatiopaineita lisäsi myös ruplan jyrkkä heikkeneminen. Yritysten hintaodotukset ovat edelleen koholla. Inflaatiopaineista ja markkinaodotuksista huolimatta Venäjän keskuspankki ei nostanut ohjauskorkoaan enää joulukuun kokouksessaan. Ohjauskorko on kuitenkin historiallisen korkealla 21 prosentissa, mikä on herättänyt myös paljon kritiikkiä Venäjällä.
Venäjän finanssiministeriön ennakkotietojen mukaan federaatiobudjetin menot kasvoivat viime vuonna 24 prosenttia. Menojen rakenteesta ei enää julkaista tietoja, mutta vuodelle 2024 laaditun budjettikehikon mukaan valtaosa menojen kasvusta oli määrä kohdistaa menoluokkaan ”Puolustus”. Federaatiobudjetin tulot lisääntyivät 26 prosenttia. Sekä öljy- ja kaasutulot että muut tulot kasvoivat samaa vauhtia. Federaatiobudjetin tuloista 30 prosenttia oli viime vuonna peräisin öljy- ja kaasutuloista.
Ennakkotietojen mukaan federaatiobudjetin alijäämä oli yli kaksinkertainen verrattuna vuoden 2024 alkuperäiseen budjettikehikkoon. Alijäämää kertyi viime vuonna noin 3500 miljardia ruplaa (1,7 prosenttia bkt:sta). Alijäämä oli samaa kokoluokkaa kuin vuosina 2022–2023. Federaatiobudjetin alijäämä on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut yhteensä noin 10000 miljardia ruplaa.
Alijäämää on rahoitettu sekä öljyrahastosta että valtion velalla. Hyökkäyssodan alkamisen jälkeen niin sanotun öljyrahaston eli Kansallisen hyvinvoinnin rahaston likvidien varojen arvo on supistunut jyrkästi: helmikuussa 2022 rahastossa oli likvidejä varoja 9800 miljardin ruplan arvosta, mutta viime vuoden lopussa enää 3800 miljardin ruplan arvosta. Valtio on ottanut myös uutta kotimaista velkaa, mutta sitä on edelleen melko vähän. Viime vuoden lopussa valtiolla oli velkaa noin 19 prosenttia bkt:sta.
Tämän vuoden budjettikehikossa federaatiobudjetin alijäämäksi on kaavailtu 1200 miljardia ruplaa (0,5 prosenttia bkt:sta). Suomen Pankin mukaan budjettikehikko perustuu osin melko optimistisille oletuksille, joten toteutunut alijäämä voi jälleen osoittautua budjetoitua suuremmaksi edellisvuosien tapaan. Venäjä pystyy vielä tänä vuonna rahoittamaan suunniteltua suuremmankin alijäämän, mutta myös valtiontalouden tilanne vaikeutuu alijäämien paisuessa.
Venäjän tullin tietojen mukaan tavaravienti koostuu edelleen pääosin mineraalipolttoaineista ja niiden osuus tavaraviennistä oli viime vuonna edelleen yli 60 prosenttia. Venäjä ei julkaise enää yksityiskohtaisia tilastoja viennistä.
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan Venäjä sai viime vuonna vientituloja raakaöljystä ja öljyjalosteista 192 miljardia dollaria eli noin 2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Vientitulojen kasvu johtui korkeammasta hinnasta, sillä IEA arvioi raakaöljyn vientimäärän supistuneen 2 prosenttia ja öljyjalosteiden vientimäärän 7 prosenttia.