Venäjän talous tulee romahtamaan täydellisesti vuosina 2024–2025 arvioi Riddle-julkaisussa venäläinen kansantaloustietelijä Vladislav Inozemtsev. Kyseessä tulee olemaan suurin romahdus sitten 1990-luvun.
Inozemtsev kuitenkin huomauttaa, että kyseessä on erikoinen talouskriisi. Venäläisviranomaiset ovat hehkuttaneet, kuinka maa on torjunut pakotteiden vaikutuksen ja maan talousnäkymät ovat hyvät, kun kauppatase on reilusti ylijäämäinen ja vientitulot suuria.
Tuonnin ennustetaan vähenevän 25 prosenttia vuoden loppuun mennessä. Venäjän aiempiin talouskriiseihin verrattuna tuonnin väheneminen ei johdu vähentyneestä kysynnästä, vaan tietyille tuotteille asetetuista pakotteista. Maahan ei tuoda enää osia ja tarvikkeita, joita tarvittaisiin esimerkiksi laitteiden ja koneiden tuotannossa.
Vienti on myös laskussa: kaasun vienti on laskenut 36 prosenttia, teräksen ja lannoitteiden noin 30 prosenttia, hiilen 29 prosenttia ja viljan 27 prosenttia.
Öljyvienti on sen sijaan kovassa nousussa. Euroopan unionin asettamat öljypakotteet tulevat voimaan joulukuussa, joten EU-maat ovat nyt keränneet öljyä varastoon.
Venäjän nyt viemä 3,41 miljoonaa barrelia päivässä tarkoittaa maan ansaitsevan 20–35 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kaasun vienti on vähentynyt nelinkertaisesti.
Budjetti alijäämäinen kauppataseen ylijäämästä huolimatta
Tammikuusta heinäkuuhun 2022 Venäjän kauppataseen ylijäämä nousi 75,7 miljardista 192 miljardiin eli se kasvoi peräti 2,5-kertaisesti. Kauppataseen ylijäämä peittää alleen muiden teollisuuden ja tuotannon alojen heikentymisen.
– Lasku ei tule näkymään kuluttajiin suuntautuneilla aloilla, koska käytännössä kansalaisten tulotaso ei supistu niin tiukasti kuin bruttokansantuote tai teollisuustuotannon indeksi. Vaikein tilanne tulee olemaan kone- ja autotuotannossa, kuljetustekniikassa, öljyssä ja kaasussa, hiilikaivosteollisuudessa, puunjalostuksessa ja rahdissa. Näiden sektorien rapautuminen jää ulkomaankauppataseen ja federaation budjettiin kertyvien hyvin vientitulojen peittoon, kirjoittaa Inozemtsev.
Kauppataseen ylijäämä ei kuitenkaan tarkoita budjetin ylijäämäisyyttä. Jo heinäkuussa 2022 Venäjän budjetti oli 892 miljardia ruplaa (14,6 miljardia euroa) alijäämäinen heinäkuussa. Tämä söi kaksi kolmasosaa puolen vuoden aikana kerätystä ylijäämästä.
Aiemmin Venäjän federaation budjetti ei voinut olla koskaan alijäämäinen, jos öljynhinta on 100 dollaria barrelilta tai enemmän. Öljyn barrelihinta on nyt 270 dollaria ja kaasun hinta on ennätyskorkealla. Silti federaation budjetti on alijäämäinen.
Tällä kertaa raaka-ainevienti ei elvytä Venäjän taloutta
Joulukuussa poistuu tärkein vientialue eli Eurooppa. Nyt Venäjä joutuu myymään korvaaville markkinoille, kuten Intiaan, öljyä 30 prosentin alennuksella, joka on todennäköisesti pysyvä. Siirtyminen Euroopasta kolmansien maiden markkinoille tarkoittaa pienentyviä marginaaleja.
Ukrainan sota lisää menoja, jotka eivät ainakaan tule vähenemään. Lisäksi valtion tulee kohdentaa yhä enemmän rahaa sotateollisuuteen aseiden ja varusteiden korvaamiseksi. Lisäksi pitäisi korjata miehitettyjä alueita ja varmistaa huolto näiden alueiden asukkaille.
– Ulkomaankauppataseen suuri ylijäämä (yli 60 miljardia dollaria vuosineljänneksessä) ja federaation krooninen budjettivaje ovat ainutlaatuisia nyky-Venäjän historiassa. Siitä muodostunee “uusi normaali” seuraavan vuoden tai kahden ajaksi.
Oleellista on se, että aiemmissa Venäjän talouskriiseissä raaka-aineiden vientitulot ovat auttaneet maan taloutta elpymään. Tällä kertaa asetetut pakotteet estävät viennin tuoman elpymisen.
Nyt kun vielä Vladimir Putinin aloittama sota myös osittain vaikuttaa maailmantalouden hiipumiseen, tulee raaka-aineiden kysyntä vähenemään entisestään. Venäjän ulkomaankauppataseen ylijäämän katoaminen on väistämätöntä.
Venäjä joutuu nyt turvautumaan rinnakkaiskauppaan. Aiemmin suoraan esimerkiksi länsimaista ostamansa tuotteet se joutuu hankkimaan nyt välikäsien kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt Venäjä joutuu ostamaan saman tuotteen kuin aiemmin, mutta 20–25 prosenttia kalliimmalla, ja hinta tulee todennäköisesti nousemaan.
Samalla Venäjän keskuspankki pitää ruplaa keinotekoisen vahvana. Kyseessä ei ole enää vapaasti vaihdettava valuutta. Käytännössä vain ulkomaanvaluuttaa voidaan vaihtaa rupliksi.
– Ulkomaanvaluuttamarkkinoiden kotimaisella sääntelyllä ja tärkeimmän vientimarkkinan eli Euroopan vientihintojen manipuloinnilla venäläisviranomaiset ovat saavuttaneet tilan, jossa vuoden 2022 kriisissä ei ole mitään aiempien kriisien piirteitä. Tämä taktiikka tuottaa nyt vaikuttavia tuloksia, kun dollari on halpa ja ylijäämä suuri.
– Toisaalta samalla tämä taktiikka pohjustaa tulevaisuuden strategista tappiota, koska hinnat nousevat myös kotimarkkinoilla. Esimerkiksi tammikuussa Lada Vesta maksoi 1–1,1 miljoonaa ruplaa eli 14 000–16 000 dollaria, mutta nyt se maksaa 2,4–3 miljoonaa ruplaa eli 40 000–50 000 dollaria, huomauttaa Inozemtsev.
Kaasun hinta on nyt 3000 dollaria tuhannelta kuutiolta, kun halvan kaasun aikaan maaliskuussa 2020 se oli noin 120 dollaria. Venäläisviranomaiset ovat hehkuttaneet ennätyksellisiä vientitulojen kanssa.
– Venäjän viranomaiset ja maan asiantuntijat eivät kuitenkaan onnistu näkemään eri tekijöiden yhdistelmää, joka tulee johtamaan maan täydelliseen talouskatastrofiin vuosina jo 2024–2025.
These and other factors indicate that Russian economy is heading towards a full collapse in 2024-2025 says @Vladi_Moscou in his new @RiddleRussia piece https://t.co/rh4cmJ0Sw3
8/8— Anton Barbashin (@ABarbashin) August 30, 2022
