Venäjän sotatalouden ylikuumenemisesta on nähty syksyn aikana useita merkkejä.
Maan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan lokakuussa historiallisen korkealle eli 21 prosenttiin inflaation taltuttamiseksi. Ongelmana on jatkuvasti paheneva työvoimapula, koska sadat tuhannet miehet on passitettu Ukrainan rintamalle. Suuri määrä heistä on saanut surmansa tai haavoittunut.
Maatalousyritykset ja tehtaat joutuvat houkuttelemaan perustason työntekijöitä palkoilla, jotka ovat monta kertaa maan keskipalkkaa suurempia ja vastaavat it-alan ammattilaisen palkkatasoa. Monien oligarkkien mukaan tilanne on kestämätön ja tulee johtamaan massiiviseen konkurssiaaltoon.
– Talous ei voi jatkaa tällä tavoin kovin pitkään. Tämä on valtava haaste yrityksille ja pankeille, Sberbank-pankin toimitusjohtaja German Gref sanoi korkotasoon viitaten.
Osa asiantuntijoista uskoo sotaa käyvän diktatuurin pystyvän hallitsemaan sisäisiä taloudellisia kriisejään komentotalouden ja sortotoimien avulla. Toisaalta myös romahdusta on pidetty mahdollisena.
Telegraph-lehdessä arvioidaan Kremlille öljynviennistä kertyvien tulojen olevan liian alhaisella tasolla korkean intensiteetin sodankäynnin ylläpitämiseksi. Ulkomailta taloudellista tukea ei ole saatavilla.
Presidentti Vladimir Putinin sotilaallis-keynesiläistä talousjärjestelmää on verrattu liitoksissaan natisevaan keisarillisen Saksan sotatalouteen, joka oli vuoden 1917 lopulla suurissa vaikeuksissa ympärysvaltojen taloussaarron ja työvoimapulan vuoksi. Ensimmäisen maailmansodan lopulla toteutettu hyökkäysoperaatio kaatui logistisiin ongelmiin ja johti laajempaan romahdukseen.
Chatham House -ajatuspajan tutkija Tim Ashin mukaan Venäjän tukeman Syyrian hallinnon äkillinen romahdus paljasti Kremlin sotilasvoiman rajallisuuden ja heikensi Vladimir Putinin uskottavuutta koko Lähi-idän alueella. Maahan jumiutuneet venäläisupseerit piti pelastaa vaikutusvaltaansa lisänneen Turkin tuella.
Kreml tuskin pystyy säilyttämään Syyriassa sijaitsevia sotilastukikohtia ilman merkittäviä myönnytyksiä uudelle hallinnolle ja Turkille.
– Putin joutuu nyt menemään Ukrainan rauhanneuvotteluihin heikosta asemasta käsin, Ash toteaa.
Venäjällä oli toivottu, että Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos jäisi kiistanalaiseksi, mutta kohtelias siirtymäkausi onkin osoittautunut karvaaksi pettymykseksi. Tuleva presidentti Donald Trump tulee luultavasti painostamaan myös Kremliä ja uhkaamaan merkittävillä vastatoimilla, jos Vladimir Putin ei lopeta sotatoimiaan Ukrainassa.
Harvat pystyivät ennakoimaan Neuvostoliiton romahdusta, vaikka sen talouden rappiotila ja voimavarojen loppuminen oli nähtävillä vuoteen 1989 mennessä. Vladimir Putinin hallinto ei ole välttämättä vielä näin suurissa vaikeuksissa, mutta ratkaiseva muutos voi tapahtua maailmanmarkkinoilla.
Jos Saudi-Arabia lisää arvioiden mukaisesti öljyntuotantoaan markkinaosuutensa kasvattamiseksi, voi öljyn barrelihinta pudota alle 40 dollarin. Tämä riittäisi monien asiantuntijoiden mukaan ajamaan Venäjän talouden syöksykierteeseen.
