Venäjän kasvavaa aggressiivisuutta tulisi kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen koordinaatioyksikköä Viron pääministerin kansliassa johtavan Erkki Torin mielestä nähdä osana laajempaa kansainvälistä kehitystä, jossa autoritaariset valtiot pyrkivät horjuttamaan läntisiä demokratioita yhä kovemmin ottein.
Viron näkökulmasta keskeisin turvallisuusuhka on luonnollisesti juuri Venäjä, eikä minkäänlaista muutosta Kremlin vihamielisissä tavoitteissa ja valmiudessa käyttää sotilaallista voimaa niiden saavuttamiseksi ole Torin mukaan näköpiirissä.
Ukrainaa vastaan käymäänsä hyökkäyssotaa Venäjä uskoo kykenevänsä jatkamaan, kunnes länsimaat väsyvät Ukrainan tukemiseen, Tori sanoi JEF (Joint Expeditionary Force) -huippukokouksen yhteydessä järjestetyssä toimittajatapaamisessa Tallinnassa.
– Venäjän uhkaan on siis vastattava nimenomaan jatkamalla Ukrainan tukemista niin kauan kuin on tarpeen, hän totesi.
Koska Kreml pitää sotilaallista voimankäyttöä legitiiminä kansainvälisen politiikan välineenä, länsimaiden on hänen mukaansa padottava Venäjää siellä, missä se suinkin on mahdollista, ja samalla vahvistettava omaa puolustuskykyään.
Virolla on vankka luottamus Natoon ja sen jäsenvaltioiden keskuudessa vallitsevaan yhteisymmärrykseen Venäjän muodostamasta sotilaallisesta uhasta. Liittokunnan itäiselle sivustalle vahvistetut puolustussuunnitelmat ovat realistisia ja huolella harkittuja, Tori painotti.
Myös EU:sta on kehittynyt kriisinhallinnan toimija, hän muistutti. Kehitys käynnistyi jo covid-pandemian aikana, ja viime vuosina on saatu nähdä, kuinka vahvoja välineitä ja lujaa tahtoa unionin jäsenmailla on toimia myös ulkoista aggressiota vastaan.
Naton sotilaallisen läsnäolon ja pelotteen Itämeren alueella Tori katsoi vahvistuneen merkittävästi muutaman viime vuoden aikana – ei vähiten siksi, että myös Suomi ja Ruotsi ovat nyt liittokunnan jäseniä.
Toinen avaintekijä on hänen mukaansa jäsenmaiden halu ja valmius nostaa puolustusmenojaan sovitulle kahden prosentin tasolle bkt:sta ja sen yli. Viro ja Puola ovat esimerkkejä maista, joissa sotilasmenojen bkt-osuus on ainakin lähivuosien ajan yli kolmen prosentin tasolla.
Tori korosti kokonaismaanpuolustuksellista lähestymistapaa, jossa varaudutaan erilaisiin sotilaallisiin skenaarioihin, mutta lisätään panostuksia myös sisäiseen turvallisuuteen, kyberuhkien torjuntaan, kriittisen infrastruktuurin kehittämiseen ja siviilikriisinhallintaan.
Viron turvallisuuden kannalta on ollut hänen mukaansa tärkeää myös kyky vähentää onnistuneesti riippuvuutta venäläisestä energiasta ja kaupasta sekä torjua venäläisen median ja Venäjän ortodoksisen kirkon vihamielisiä vaikuttamispyrkimyksiä.
– Olennaista on, että säilytämme valppautemme ja olemme valmiina, hän painotti.
Tallinnassa järjestettävän JEF-puolustushuippukokouksen asialistalla ovat muun muassa Euroopan heikentynyt turvallisuustilanne, pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen sekä tuki Ukrainalle. Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Alexander Stubb.
JEF:ssä ovat mukana Suomen ja johtovaltio Britannian lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Viro, Latvia, Liettua ja Alankomaat. Sen tavoitteena on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa erityisesti Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella.
