Venäjän tavaraviennin arvo on 1990-luvun alusta saakka aina ylittänyt tavaratuonnin arvon, mutta viime vuonna kauppataseen ylijäämä oli ennätyksellisen suuri. Hyökkäyssodan seurauksena asetetuttujen pakotteiden tarkoituksena on vähentää Venäjän tuloja ulkomailta.
Jos vaihtotase on ylijäämäinen, kansantalous saa ulkomaisista liiketoimistaan enemmän tuloja kuin sillä on menoja. Toimista huolimatta maahan virtaa siis edelleen suuret summat rahaa. Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko nostaa blogikirjoituksessaan esiin, ettei vaihtotaseen ylijäämä ole yksiselitteisesti hyvä asia.
– Viime vuoden ylijäämä on suurelta osin seurausta Venäjän keskeisen vientituotteen eli öljyn maailmanmarkkinahinnan noususta. Viennin arvo siis kasvoi, vaikka vientimäärä ei suuresti muuttunut. Tämä on Venäjän taloudelle tavanomainen ilmiö, viennin arvo riippuu raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista. Vastaavasti öljyn hinnan laskiessa kauppataseen ylijäämä supistuu liki automaattisesti, Solanko kirjoittaa.
Poikkeuksellisen tilanteesta tekee sen, että Venäjän tuonti on kuitenkin vähentynyt 10 prosenttia. Tavallisesti viennin kasvaessa myös tuonti lisääntyy. Maahan ei ole onnistuttu tuomaan edes edellisvuotta vastaavaa määrää tavaroita tai palveluita. Tämä selittyy paljolti länsimaiden asettamilla pakotteilla.
Rahaa virtaa maahan siis enemmän, kuin sitä ehditään käyttää. Kysymys kuuluukin, mihin rahat oikein menevät?
Tavalliset kotitalouden tallettavat varoja ulkomaille
Lukuisat ulkomaiset sijoittajat ovat vetäytyneet maasta hyökkäyssodan ja pakotteiden seurauksena. Suomen pankin saamien rahoitustietojen mukaan ulkomaiset sijoittajat myivät viime vuonna 43 miljardilla dollarilla suoria sijoituksiaan Venäjällä, 19 miljardin arvosta osakkeita ja noin 15 miljardin arvosta venäläisiä velkakirjoja. Myös venäläiset myivät ulkomaisia omistuksiaan 26 miljardin dollarin arvosta.
– Monelle pienelle maalle tämän kokoluokan pääomien ulosvirtaus olisi voinut aiheuttaa erittäin vaikeasti hallittavan tilanteen, etenkin jos vaihtotase olisi alijäämäinen. Summat ovat suuria jopa Venäjän kokoiselle ja vaihtotaseeltaan ylijäämäiselle taloudelle, Solanko kirjoittaa.
Tavallisesti pääomien ulosvirtausta voidaan rahoittaa keskuspankin varoilla, mutta pakotteiden myötä Venäjän keskuspankin mahdollisuudet operoida valuuttamarkkinoilla ovat pakotteiden myötä rajalliset.
Solanko avaa, että vaihtotaseen ylijäämän vastapuolella on venäläisten yritysten ulkomaisten pankkilainojen ja muiden velkojen takaisinmaksut. Velkoja on maksettu kuitenkin jokseenkin ajallaan, vaikka ulkomaista velkaa on ollut lähinnä suurilla vientiyrityksillä.
– Keskuspankin mukaan kaikkiaan yritysten ulkomainen velkakanta supistui viime vuonna 63 miljardia dollaria, pankkisektorin 21 miljardia ja valtion ulkomainen velka 17 miljardia dollaria.
Suomen pankin selvityksestä käy ilmi, että venäläiset ovat tallettaneet enemmän varoja ulkomaisille tileille. Kasvua talletusten määrässä oli peräti 147 miljardia dollaria. Myös tavallisten kotitalouksien ulkomainen talletuskanta kaksinkertaistui ja viime vuoden loppuun mennessä talletuskanta oli noin 50 miljardia dollaria.
Pakotteet näyttävät kuitenkin purevan
Kansainväline järjestelypankki BIS tilastoi arviolta noin 90 prosenttia globaalista rahaliikenteestä. Tilastojen mukaan venäläisten kotitalouksien että yritysten talletukset BIS-maiden pankeissa supistuivat viime vuoden aikana.
Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi osittaisen liikekannallepanon viime syyskuussa. Mobilisaation myötä maassa nähtiin mielenosoituksia sekä maasta poistui satojatuhansia asevelvollisia. Verkkouutiset uutisoi aiemmin, että määräys aiheutti joukkopaon.
Tämän seurauksena venäläisten tekemät talletukset lisääntyivät etenkin Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian maissa.
– Vaikuttaakin selvältä, että venäläisten talletuksia valui maastamuuton mukana etenkin näiden maiden pankkisektoreille, Solanko kirjoittaa.
EU-maiden pankkisektoreille venäläispankkien tekemät talletukset puolestaan kasvoivat 163 miljardiin dollariin. Suurelta osin määrä selittyy Euroclear-arvopaperikeskuksen tileille jäädytetyistä varoista.
– Näiden summien kertyminen Euroclearin tileille kuvaa osaltaan pakotteiden toimivuutta. Ilman pakotteita varat olisi suurella todennäköisyydellä siirretty muualle.
Vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen maksutasetietojen mukaan Venäjän vaihtotase säilyi ylijäämäisenä. Muutosta aikaisempaan on kuitenkin tapahtunut sillä vuoden takaisesta 70 miljardista ylijäämä on laskenut 17 miljardiin dollariin. Tämä voi olla osin seurausta pakotteista.
Solanko kuitenkin huomauttaa, että tuonnin arvon palautuminen kertoo siitä, että venäläisyritykset ovat löytäneet pakotteista huolimatta keinoja, joilla niitä on mahdollista kiertää.
– Jos Venäjän vienti ja tuonti jäisivät ensimmäisen neljänneksen tasolle loppuvuodeksi, kuluvan vuoden vaihtotaseen ylijäämä olisi noin 75 mrd. dollaria. Sekin olisi viime vuosien historiaa tarkastellen tuntuva ylijäämä.
LUE MYÖS:
Öljyä kuljetetaan Venäjältä pakotteista huolimatta – ainekset katastrofiin
Venäjän jäädytetyistä varoista ei saada apua Ukrainalle
Venäjä kiertää pakotteita länsimaisten tuotteiden avulla
