Raakaöljyn globaali kysyntä alittaa jatkuvasti ennusteet. Vain kuukausi sitten kansainvälinen energiajärjestö IEA ennusti öljyn kulutuksen olevan vuoden loppuun mennessä 102 miljoonaa barrelia päivässä; tässä kuussa ennustetta on pienennetty 101,7 miljoonaan. Pääsyy korjaukselle on maailmantalouden kasvun hidastuminen.
Yli puolesta kulutuksen vähenemisestä vastaa Eurooppa, jossa tänä vuonna Euroopan komission ennusteen mukaan 10 maan talouskasvu menee punaiselle, mukaan lukien Saksan. Kulutusta laskevat myös energiatehokkuuden ja sähköautojen myynnin kasvu.
Öljyn tuotanto kasvaa myös odotettua nopeammin. Brasilia ja Guyana tuottavat ennätysmääriä, ja Iranin tuotanto kasvaa nopeasti. Maailman päivätuotanto kasvaa kuluvana vuonna 1,8 miljoonalla barrelilla yhteensä 101,9 miljoonaan barreliin.
Venäjän öljyn myynnistä saavan ylimääräisen tuoton estämiseksi sitä ei tarvitse sulkea pois maailmanmarkkinoilta, mikä johtaisi vain hintojen nousuun ja globaaliin kriisiin. Tuoton lopahtamiseen riittää, että öljymarkkinat muuttuvat myyjän markkinoista ostajan markkinoiksi siten, että Venäjän ja Saudi-Arabian tuotannon leikkaukset maailmanmarkkinahintojen nostamiseksi eivät vähennäkään öljyn tarjontaa.
Öljyntuotannon nostaminen OPEC+ -maiden ulkopuolella saa tämän aikaan. Tämä on jo tapahtumassa: OPEC+:n osuus markkinoista putoaa tänä vuonna 51 %:iin, joka on matalin osuus sitten öljykartellin perustamisen vuonna 2016.
Venäjän ensi vuoden budjetti, jota valtiovarainministeri Anton Siluanov kutsuu ”voiton budjetiksi”, perustuu Brent-laatuisen öljyn 85 dollarin hintaan. Joulukuun alussa hinta laski jo alle 75 dollariin. Ural-laatu maksaa alle 60 dollaria.
Marraskuussa hinnan lasku ja 200 000 barrelin tuotannon vähennys pudottivat Venäjän öljytuloja 17 prosenttia lokakuusta. Tällä ei ole enää suurta vaikutusta Venäjän kuluvan vuoden budjettiin, jonka vajeeksi jää vain kaksi prosenttia muiden alojen tulojen kasvun ansiosta. Ensi vuonna vaikeuksia voi kuitenkin olla tulossa.
Mitä tapahtuu, jos OPEC+:n tuotannon leikkaukset eivät edelleenkään nosta hintoja, vaikka kysyntä yhä hitaasti kasvaa? Todennäköisesti sama kuin vuonna 1985, jolloin Saudi-Arabia tajusi tuotannon leikkausten hyödyttömyyden ja alkoi uudelleen vallata markkinaosuuksia lisäämällä tuotantoa. Jos samaan aikaan maailmantalouden kasvu hidastuu OECD:n ennusteiden mukaisesti tämän vuoden 2,9 prosentista ensi vuoden 2,7 prosenttiin, öljyn kysynnän kasvu voi jäädä puoleen eli 1,1 miljoonaan barreliin päivässä.
Ennusteen toteutuessa Venäjän inflaatioprosentti kasvaa kaksinumeroiseksi, rupla heikkenee nykyistä nopeammin ja voittobudjetti ratkeaa liitoksistaan. Venäjän viranomaiset ovat todennäköisesti valmistautuneet tähän suunnittelemalla yritysveron korotusta, josta on keskusteltu jo tammikuusta alkaen. Korkea verotus ja vähentyneet lainansaantimahdollisuudet ovat nyt jo jäädyttäneet venäläisyritysten investoinnit. Siksi veronkorotuksella ei ole merkittävää vaikutusta Venäjän talouskasvuun. Venäjän sotabudjetti elää tai kuolee öljyn hinnan mukana.
