Israelin ja Iranin välisen konfliktin kärjistyminen alkaa venäläistutkija Nikita Smaginin mukaan vaikuttaa Venäjän etuihin Lähi-idässä ja uhata useita venäläis-iranilaisia yhteishankkeita. Kreml ei hänen mukaansa kuitenkaan voi eikä aio pelastaa Irania maan kärjistyvässä vastakkainasettelussa Israelin ja Yhdysvaltojen kanssa.
Kremlin näkökulmasta todennäköisin mahdollinen leimahduspiste ovat Syyrian Khmeimimin lentotukikohtaan sijoitetut venäläisjoukot. Israel on pommittanut Iranin joukkoja Khmeimimin lähellä 3. lokakuuta, ja Venäjä on ampunut alas joitakin israelilaisohjuksia.
Kaikki tämä on ruokkinut huolta siitä, että Israel voisi hyökätä venäläisiin kohteisiin, mikä käynnistäisi kokonaan uuden eskalaatiokierteen, Venäjän kansainvälisen politiikan tutkimuslaitoksella (RIAC) työskentelevä Smagin sanoo ajatushautomo Carnegien artikkelissa.
– Venäjän ja Israelin välisen sodan mahdollisuudet ovat kuitenkin vähäiset. Tietenkin on olemassa ohjuksen harhautumisen riski, mutta kumpikaan osapuoli ei halua katkaista suhteita, ja mahdollisen virheen seuraukset olisivat niin ollen rajalliset, hän toteaa.
Minkäänlaisia viitteitä siitä, että Venäjä harkitsisi suoraa sotilaallista väliintuloa Lähi-idässä käytäviin taisteluihin, ei Smaginin mukaan tällä hetkellä ole. Kreml on yksinkertaisesti niin kiinni Ukrainassa, ettei sillä ole edellytyksiä uuteen sotaan.
Suoran osallistumisen sijasta Venäjä voisi pyrkiä tukemaan Irania toimittamalla aseita Hizbollah-terroristijärjestölle ja hutheille. Tämä kuitenkin palvelisi Kremlin tavoitteita lähinnä silloin, jos toimitukset vahingoittaisivat pikemminkin Yhdysvaltoja kuin Israelia, Smagin arvioi.
Iran odottaa hänen mukaansa saavansa Venäjältä kaksi Su-35-hävittäjälaivuetta ja olisi kiinnostunut hankkimaan myös venäläisiä ilmapuolustusjärjestelmiä. Vaikka Moskova näyttäisi vihreää valoa toimituksille, niiden perille pääsy ottaa aikansa, ja iranilaiset on myös koulutettava käyttämään niitä.
– Esimerkiksi S-400-ohjusjärjestelmien koulutusohjelma kestää jopa viisi kuukautta. Vaikka Moskova toimittaisi tällaiset järjestelmät lähiviikkoina, Iran voisi ottaa ne käyttöön aikaisintaan keväällä 2025, Smagin toteaa.
– Realistisin mahdollisuus on, että Venäjä voisi auttaa Irania jakamalla tiedustelutietoja, mitä Teheranin tiedetään jo pyytäneen. Moskovan ajantasaisinkaan tiedustelutieto Israelin ja Yhdysvaltojen joukkojen liikkeistä ei kuitenkaan riittäisi muuttamaan alueellista voimatasapainoa Iranin eduksi.
