Euroopan unionin jäsenvaltioissa venäläisen kaasun tuonti kasvoi melkein viidenneksellä viime vuonna. Valtiot toivat vuonna 2023 yhteensä 38 miljardia kuutiometriä, ja vuonna 2024 jo 45 miljardia kuutiometriä. Asia käy ilmi ajatushautomo Emberin torstaina julkaistusta raportista. Siitä ovat kertoneet jo esimerkiksi saksalainen Tagesschau ja riippumaton venäläinen Insider.
Venäläisen kaasun tuonti kasvoi viime vuonna 18 prosenttia. Luku kattaa kaiken Venäjän kaasuntuonnin, sekä nesteytetyn maakaasun (LNG) että kaasuputkien kautta toimitetun kaasun.
Emberin rapotin mukaan kasvu johtuu pääasiassa siitä, että Italia, Ranska ja Tšekki ovat kasvattaneet tuontiaan. Italian tuonti lisääntyi neljä miljardia kuutiometriä, Tšekin kaksi ja Ranskan 1,7 miljardia kuutiometriä.
Raportin laatimisesta pääkirjoittajana vastannut Paweł Czyżak kirjoittaa, että tilanne on skandaali.
– Sen sijaan, että jäsenvaltiot investoisivat todellisiin vaihtoehtoihin, kuten uusiutuviin energialähteisiin ja tehokkuuteen, joilla estetään Venäjän tuonti, ne kuluttavat rahaa kalliiseen nesteytetyn maakaasun tuotantokapasiteettiin, jota ei edes käytetä, Czyżak kirjoittaa.
– Nousu johtuu suurelta osin venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonnin kasvusta. Tämä suuntaus jatkuu vuonna 2025, sillä helmikuussa EU:sta tuotiin venäläistä nesteytettyä maakaasua keskimäärin 74,3 miljoonaa kuutiometriä päivässä (mcm/vrk), mikä on 11 prosentin kuukausittainen kasvu.
Raportti huomauttaa, että varjolaivaston käyttö ja venäläisen nesteytetyn maakaasun alkuperän valkopesu ovat myös yleistymässä, minkä ansiosta venäläistä kaasua pääsee Euroopan markkinoille ilman seuraamuksia.
EU:n energiakomissaari Dan Jørgensen sanoi hiljattain saksalaiselle Handelsblattille, että tilanne on kestämätön. haastattelussa, että hän haluaa vähentää EU:n energiariippuvuutta Venäjästä:
– Olemme käyttäneet sodan alusta lähtien yhtä paljon rahaa fossiilisiin polttoaineisiin Venäjältä kuin mitä 2 400 uuden F-35-hävittäjän rakentaminen maksaisi.
Centre for Research on Energy and Clean Airin (CREA) helmikuussa julkaiseman raportin mukaan EU-maat käyttävät enemmän rahaa Venäjän fossiilisiin polttoaineisiin kuin Ukrainalle myönnettävään rahoitustukeen. Pelkästään vuonna 2024 EU osti venäläistä öljyä ja kaasua 21,9 miljardilla eurolla. Ukrainaan annettiin rahoitustukea 18,7 miljardilla eurolla. Rahoitustuki tosin ei sisällä sotilaallisia ja humanitaarisia avustuksia Ukrainalle. Pakotteista huolimatta Venäjän energiavientikin on vähentynyt alle kolmanneksella.
