Venäjä on jo toistakymmentä vuotta uhkaillut länttä ydinsodalla. Jo keväällä 2014 – pian Krimin laittoman valtauksen jälkeen – Kremlin johtaviin propagandisteihin lukeutuva Dmitri Kiseljov uhosi Venäjän voivan muuttaa Yhdysvallat radioaktiiviseksi tuhkaksi.
Viime vuosina Britanniaa, Ranskaa, Puolaa, Yhdysvaltoja ja muita Nato-maita on tutkija Ksenija Kirillovan mukaan uhkailtu ydiniskuilla venäläisissä ajankohtaisohjelmissa jokseenkin joka päivä. Venäjän johtaviin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoihin lukeutuva Sergei Karaganov on väittänyt ennaltaehkäisevän ydiniskun länsimaita vastaan ”pelastavan ihmiskunnan globaalilta katastrofilta”.
– Seuraava askel länsimaiden pelottelussa on ollut se, että Moskova järjestää harjoituksia taktisilla ydinaseilla, joita venäläiset sotilaskomentajat eivät joidenkin tutkijoiden mukaan enää epäröi käyttää, Kirillova kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa analyysissa.
Venäjän pitkään jatkuneesta uhittelusta huolimatta Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa kesäkuun alussa puhunut Vladimir Putin kehotti jälleen kerran välttämään ”tarpeetonta” ydinaseuhkailua. Putinin vihjailuja Venäjän ydinasedoktriinin muuttamisesta voidaan kuitenkin Kirillovan mielestä pitää peitettynä uhkailuna sinänsä.
Se, että Putin välillä näennäisesti pehmentää viestiään, ei Kirillovan mukaan tietenkään tarkoita, että ydinaseuhittelu olisi katoamassa Kremlin keinovalikoimasta. Venäläisessä ajattelussa on hänen mukaansa olennaista, että ”vihollisen on elettävä pelossa”. Ydiniskuilla uhkailusta on hänen mukaansa kehkeytynyt suoranainen pakkomielle Putinille.
Venäläiset kommentaattorit kehottavat hänen mukaansa yhä aktiivisemmin maataan hyökkäämään yhteen Nato-maahan kerrallaan. Liittokunnan yhtenäisyyttä tosi paikan tullen he näyttävät pitävän yhä kyseenalaisempana. Onko ydinaseuhittelu tehnyt tehtävänsä?
