Venäjän pankeista vedettiin elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana 286,4 miljardia ruplaa eli noin 3,4 miljardia dollaria. Heinäkuussa ulos virtasi 7,3 miljardia dollaria ja kesäkuussa yli 4,5 miljardia dollaria, kertoo The Washington Post Venäjän keskuspankin tietoihin perustuen.
Venäjän suurimman pankin Sberbankin johtoon kuuluvan Taras Skvortsovin mukaan tämän vuoden nostot voivat lähes kaksinkertaistaa summan, joka vedettiin pankkijärjestelmästä Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan vuonna 2022.
Taustalla on lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kasvava epävarmuus Venäjän taloudesta ja pelko siitä, että valtio voisi sodan rahoittamiseksi puuttua kansalaisten talletuksiin. Huolta ovat kasvattaneet myös Ukrainan lennokki-iskut ja Venäjän heikentynyt taloustilanne.
Venäjän keskuspankin entinen neuvonantaja Aleksandra Prokopenko katsoo ulosvirtauksen kertovan luottamuspulasta.
– Se tarkoittaa, ettei ihmisillä ole luottamusta Venäjän pankkijärjestelmään tai rahoitusjärjestelmään, hän sanoo lehdelle.
Prokopenko pitää talletusten varsinaista kansallistamista epätodennäköisenä, mutta ei sulje pois sitä, että viranomaiset voisivat rajoittaa rahan nostamista.
Pankkien rahat eivät riitä kaikkeen
Käteisen ulosvirtaus osuu pankkeihin tilanteessa, jossa niitä rasittavat jo sotateollisuuden kasvattamiseksi myönnetyt lainat ja luottotappioiden kasvu. Washington Postin haastatteleman entisen korkean venäläisen talousvirkamiehen mukaan osa pankeista ei ollut varautunut siihen, että asiakkaat nostavat näin paljon rahaa kerralla.
Ongelma ulottuu Kremlin sodan rahoitukseen asti. Venäjän valtio on joutunut turvautumaan aiempaa enemmän kotimaisiin joukkovelkakirjamarkkinoihin budjettivajeensa kattamiseksi, mutta pankkien heikentynyt likviditeetti vähentää niiden kykyä ostaa valtion velkapapereita.
Venäjän valtiovarainministeriö joutui heinäkuussa perumaan suunniteltuja valtionlainojen liikkeeseenlaskuja. Lehden mukaan pankkien likviditeettiongelmat ovat heikentäneet niiden mahdollisuuksia ostaa valtion velkakirjoja, vaikka Kremlin riippuvuus velkarahoituksesta on kasvanut budjettivajeen paisuessa.
Sberbankin Skvortsov varoittaa, ettei tilanne ole helpottamassa, jos ulosvirtaus jatkuu.
Venäläisten siirtyminen käteiseen ei ole uusi ilmiö. Verkkouutiset kertoi jo heinäkuun alussa käteisen määrän kasvaneen pankkijärjestelmän ulkopuolella viitenä kuukautena peräkkäin. Tuolloin epävarmuuden syiksi arvioitiin muun muassa lennokki-iskuja, internetkatkoksia ja sodan jatkumista.
Budjettivaje paisuu
Paine kasvaa samaan aikaan Venäjän valtiontaloudessa. Lehden mukaan budjettivaje oli tammi–heinäkuussa jo 6,46 biljoonaa ruplaa, vaikka koko vuodelle oli alun perin ennakoitu 3,8 biljoonan ruplan vajetta.
Myös venäläisyritykset pyrkivät lehden mukaan siirtämään varoja pois Venäjältä. Toisella vuosineljänneksellä maasta siirrettiin keskuspankin tietojen perusteella yli 9,4 miljardia dollaria. Rahaa on viety muun muassa Kazakstanin, Kirgisian ja Armenian kautta.
Pankkien käteisvarojen hupeneminen voi näin vaikeuttaa Kremlin tilannetta kahdesta suunnasta: samaan aikaan kun sodan aiheuttama rahoitustarve kasvaa, kotimaisen pankkijärjestelmän mahdollisuudet rahoittaa valtiota heikkenevät.