Venäjän kehnosti ja takkuillen edennyt suurhyökkäys Ukrainassa johtuu monesta eri syystä, toteaa RAND-ajatuspajan vanhempi tutkija Dara Massicot.
Hänen mukaansa liiallinen sisäinen salailu johti siihen, että Venäjän joukoille ja komentajille jäi aivan liian vähän aikaa valmistautua. Tästä seurasi suuret tappiot.
– Venäjä loi hyökkäyssuunnitelman, joka oli täynnä virheellisiä olettamuksia, mielivaltaisia poliittisia ohjeistuksia ja suunnitteluvirheitä, jotka poikkesivat Venäjän keskeisistä sotilaallisista periaatteista, Massicot kirjoittaa Foreign Affairs -lehdessä.
– Ensivaiheen hyökkäyksessä oli useita hyökkäyssuuntia. Tämä sitoi asevoimat operatiivisiin tavoitteisiin, jotka olivat liian kunnianhimoisia sen joukkojen kokoon nähden.
Hän katsoo Kremlin uskoneen virheellisesti, että sen sotasuunnitelmat olivat järkeviä, Ukraina ei osoittaisi suurta vastarintaa ja että länsimaat eivät toimittaisi tarpeeksi tukea.
– Tämän seurauksena Venäjä järkyttyi, kun sen joukot törmäsivät määrätietoiseen Ukrainaan, jota länsi tuki tiedustelutiedoilla ja aseilla. Niinpä Venäjän joukot saivat toistuvasti selkäänsä.
Massicot toteaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin suunnitteli suurhyökkäyksen pienen neuvonantajajoukon kanssa. Hyökkäysaikeet salattiin Venäjän asevoimilta ja korkea-arvoisilta sotilasjohtajilta.
– He saivat tietää hyökkäyksestä vasta useita päiviä tai vain jopa tunteja ennen sen alkamista. Salailu oli virhe.
Rakenteelliset ongelmat
Dara Massicot kertoo, että ennen Ukrainan laajamittaisen sodan alkamista Venäjän asevoimilla oli useita tunnettuja rakenteellisia ongelmia, joista jokainen heikensi sen hyökkäyskykyä.
Hänen mukaansa Venäjän asevoimat aloitti Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen asevoimien modernisoimisen. Tavoitteena oli luoda pienempi, ammattimaisempi ja ketterämpi armeija. Vuonna 2008 asevoimat ilmoitti kattavasta uudistusohjelmasta. Osana tätä ohjelmaa Venäjä korvasi suuret neuvostoaikaiset divisioonat vähemmän raskailla prikaateilla ja pataljoonan taisteluosastoilla (BTG).
– Mutta vuoden 2022 suurhyökkäys Ukrainaan paljasti nämä uudistukset riittämättömiksi. Modernisointityössä laiminlyötiin esimerkiksi liikekannallepanojärjestelmä.
– Venäjän yritykset rakentaa parempia aseita ja parantaa koulutusta eivät johtaneet taistelutaitojen lisääntymiseen. Jotkut näennäisesti uusista varusteista, jotka lähtivät Venäjän tehtailta, ovat vakavasti viallisia.
Massicotin mukaan Venäjä ei myöskään muuttanut koulutusohjelmiaan ennen helmikuun 2022 hyökkäystään. Siksi joukot eivät olleet valmistautuneet edessään oleviin tehtäviin.
– Lähettämällä useita yksiköitä lähelle Ukrainan rajaa lähes vuosi ennen sotaa ja pitämällä kalustoa kentällä venäläiset sotilaat eivät voineet harjoitella asianmukaisia taitoja ja suorittaa tarvittavaa kaluston huoltoa.
Massicot korostaa, että Venäjän modernisointipyrkimykset eivät onnistuneet kitkemään korruptiota, joka edelleen vaivaa useita Venäjän sotilaselämän osa-alueita.
– Maan asevoimat liioitteli usein sotaa edeltävän henkilöstön tosiasiallista määrää yksittäisissä yksiköissä täyttääkseen rekrytointikiintiöt, jolloin jotkut komentajat saattoivat varastaa ylijäämävaroja. Asevoimilla on ongelmia puuttuvien tarvikkeiden kanssa.
Lisäksi ongelmia aiheutti se, että Kreml kielsi suurelta osin uusien varusmiesten palveluksen sota-alueilla.
– Tämä tarkoitti sitä, että Venäjä siirsi ammattisotilaita useimmista yksiköistä eri puolilta maata ja sijoitti heidät pataljoonan taisteluosastoihin tukemaan hyökkäystään Ukrainassa. Tämä oli kyseenalainen päätös.
Edes täysin miehitetty ja varustettu pataljoonan taisteluosasto ei pysty käymään pitkittynyttä ja intensiivistä taistelua laajennetulla rintamalla, kuten monet asiantuntijat ovat huomauttaneet, Massicot sanoo.
– Kaiken lisäksi Ukrainan asevoimien käsiinsä saamien asiakirjojen mukaan monet näistä yksiköistä olivat alivahvuisia, kun ne hyökkäsivät Ukrainaan.
”Moskova ei käyttänyt järkeään”
Dara Massicot muistuttaa, että Venäjän sotilasdoktriinin mukaan valtioiden välisessä sodassa toiminnan pitäisi alkaa viikkoja kestävillä ilma- ja ohjushyökkäyksillä vihollisen sotilaallista ja kriittistä infrastruktuuria vastaan. Näin pyritään heikentämään vastustajan sotilaallisia valmiuksia ja kykyjä. Maavoimat lähetetään venäläisen sotilasopin mukaan turvaamaan kohteita vasta ilma- ja ohjushyökkäysten jälkeen.
– Venäjän ilma- ja avaruusvoimat (VKS) teki iskuja Ukrainan asemia vastaan sodan alussa. Mutta se ei hyökännyt järjestelmällisesti kriittistä infrastruktuuria vastaan, koska venäläiset mahdollisesti uskoivat, että heidän olisi hallittava Ukrainaa nopeasti ja he halusivat pitää maan hallintorakennukset sekä sähköverkon ehjinä.
– Venäjän asevoimat lähetti kohtalokkaalla tavalla maajoukkonsa taisteluun heti ensimmäisenä päivänä sen sijaan, että olisi odotettu teiden raivaamista ja Ukrainan yksiköiden tukahduttamista. Tulos oli katastrofaalinen. Venäjän joukkojen logistiikka venyi, ja yksiköt joutuivat ukrainalaisjoukkojen piirittämiksi tietyillä reiteillä. Sen jälkeen venäläisiä pommitettiin hellittämättä tykistöllä ja panssarintorjunta-aseilla.
Massicot kertoo Venäjän myös lähettäneen heti lähes kaikki ammattimaiset maa- ja ilmavoimien joukkonsa taisteluihin usealla eri hyökkäyssuunnalla, minkä vuoksi strategisia reservejä ei ollut tarpeeksi käytettävissä.
Hän viittaa RUSI-ajatushautomon tuoreeseen analyysiin, jonka mukaan ilmavoimien hävittäjät ja helikopterit ohjattiin Ukrainan ilmapuolustuksen tuhoamisesta omien maajoukkojen tukemiseen. Siksi Venäjä ei saavuttanut ilmaherruutta. Tämän vuoksi helikopterit ja hävittäjät joutuivat lentämään matalalla, jolloin ukrainalaiset ampuivat niitä roppakaupalla alas.
– On vaikea sano tarkalleen, miksi Venäjä poikkesi niin paljon sotilasdoktriinistaan eikä käyttänyt järkeään. Mutta yksi syy on selvä: Kreml puuttui peliin poliittisesti, Massicot toteaa.
Muun muassa Washington Postin saamien tietojen mukaan sotasuunnitelman laativat vain Vladimir Putin ja hänen lähimmät uskottunsa tiedustelupalveluissa, asevoimissa ja Kremlissä.
– Liiallinen salailu johti myös siihen, että Moskova ei pystynyt valmistamaan puolustusteollisuutta välttämättömien ammusten tuotantoon ja varastointiin, Massicot sanoo.
LUE MYÖS:
Varoitus tulevasta: Moskovan suurhyökkäys ei ole romahtanut
