Venäjä kävi elokuussa 2008 lyhyen sodan Georgiaa vastaan ja miehittää edelleen Georgialle kuuluvia Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Nyt maahan virtaa professori Emil Avdalianin mukaan jälleen venäläisiä – tällä kertaa turisteina ja maahanmuuttajina.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai monet liberaalit venäläiset jättämään kotimaansa, ja Georgia, joka ei edellytä viisumia venäläisiltä, on ollut hänen mukaansa luonnollisesti houkutteleva kohde.
– Aluksi maahan saapui joitakin kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta Ukrainan sodan pitkittyessä ja tulijoiden määrän kasvaessa Georgiassa on alettu yhä enemmän pelätä, että toisin kuin alkuperäisessä aallossa, nyt kyse on jostakin uhkaavammasta turismin varjolla, Avdaliani kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Luvut ovat valtavia. Noin 250 000 venäläisen tulo 3,7 miljoonan asukkaan maahan on lisännyt jännitteitä erityisesti matkailualueilla, hän toteaa.
Turistien ja maahanmuuttajien joukkoon uskotaan soluttautuneen Venäjän tiedustelupalvelujen agentteja. Myös demografiset pelot lisääntyvät, sillä samaan aikaan yhä useammat georgialaiset muuttavat töihin Puolaan, Saksaan ja erityisesti Yhdysvaltoihin. Pelkästään vuonna 2021 ulkomaille muutti hänen mukaansa lähes 100 000 georgialaista.
– Monet georgialaiset pyrkivät ilmaisemaan kielteisen suhtautumisensa venäläisten maahantuloon Venäjää vastustavin kyltein, graffitein tai Ukrainan lipuin. Batumi, Georgian tärkein merenrantalomakohde, on täynnä venäläisiä, ja jännitteet ovat aistittavissa joka puolella kaupunkia. Pääbulevardilla on kylttejä, joissa lukee ”Moskova tulee palamaan” ja ”Venäläiset, painukaa kotiin”, Avdaliani sanoo.
Jännitteet kasvavat
Batumin Eurooppa-aukiolla nähdään Avdalianin mukaan lähes päivittäin mielenilmaisuja, joissa kansa kantaa Ukrainan lippuja ja ”Venäjä on terroristivaltio”-banderolleja. Venäläiset reagoivat niihin herjauksin ja elein. Georgian sosiaalinen media on täynnä päivityksiä, joissa ihmiset kertovat kokeneensa epämiellyttävänä sen, että heitä on lähestytty venäjäksi.
Herkkää asetelmaa vaikeuttaa hänen mukaansa osaltaan se, että vaikka georgialaisten enemmistö olisikin selvästi venäläisvastainen, elinkeinoelämä ei kasvavista jännitteistä piittaa, vaan pyrkii houkuttelemaan maahan entistä enemmän venäläisiä.
Viime kuukausina on käynyt Avdalianin mukaan yhä selvemmäksi, että Georgia on taloudellisesti yhä riippuvaisempi Venäjästä. Vaikka kahdenvälinen kauppa kasvaa ja matkailu kukoistaa, vielä muistetaan hyvin elävästi myös se, kuinka Kreml on vaikutusvaltaansa menneisyydessä käyttänyt. Georgian poliittinen johto koettaa nyt tasapainoilla parhaansa mukaan vastakkaisten linjojen välillä.
– Aiemmissa kriiseissä se on onnistunut. Tällä kertaa tilanne on kuitenkin paljon riskialttiimpi, Avdaliani toteaa.
