Läntiset poliitikot ja asiantuntijat ovat keskustelleet pitkään siitä, miten Venäjän jäädytettyjä varoja voitaisiin kanavoida Ukrainan auttamiseksi. Venäläisjuristi Grigori Vaypanin mielestä kysymykseen olisi olemassa hyvinkin yksinkertainen ja suoraviivainen ratkaisu.
– Euroopassa on jäädytetty Venäjän keskuspankin varoja noin 210 miljardin euron arvosta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Euroopan unionin virkamiehet ovat väittäneet, että laillisia vaihtoehtoja niiden takavarikoimiseksi ei ole, Kremlin kieltämän ihmisoikeusjärjestö Memorialin lakimiehenä toimiva Vaypan kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Yksi vaihtoehto on kuitenkin olemassa, mutta sitä ei ole havaittu: Venäjän valtion varat pitäisi käyttää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettamien korvausten maksamiseen, hän sanoo.
Venäjä erotettiin Euroopan neuvostosta maaliskuussa 2022 Vladimir Putinin aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Maa kuitenkin pysyi Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolena 16. syyskuuta 2022 asti, ja tuomioistuin voi edelleen antaa tuomioita siihen mennessä tapahtuneista rikkomuksista, Vaypan toteaa.
Tuomioistuimessa on hänen mukaansa edelleen käsiteltävänä esimerkiksi Itä-Ukrainassa vuonna 2014 tapahtunutta MH17-matkustajalennon alasampumista koskeva juttu, kolme muuta Ukrainan ja Venäjän valtioiden välistä asiaa sekä noin 7 500 yksittäistä muuta Venäjän hyökkäykseen liittyvää kannetta.
Tarvitaan radikaaleja toimia
Vaikka tapaukset ennen syyskuuta 2022 ovat ajallisesti ja sisällöllisesti rajallisia, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Grigori Vaypanin mukaan tällä hetkellä ainoa kansainvälinen elin, joka voi tehdä päätöksiä Ukrainalle maksettavista sotakorvauksista.
Venäjä on laiminlyönyt korvausvelvollisuutensa myös muun muassa vuoden 2008 sotaan liittyvissä tapauksissa Georgian valtiolle sekä miehitetyn Transnistrian venäläishallinnon moldovalaisille aiheuttamista vahingoista. Joukossa on myös lukuisia tuomioita Venäjän omiin kansalaisiin kohdistuneista laittomista teloituksista, kidutuksesta, uskonnollisesta vainosta, rauhanomaisten mielenosoitusten tukahduttamisesta ja monista muista ihmisoikeusloukkauksista.
Maaliskuussa 2022 Venäjä katkaisi kaikki yhteytensä tuomioistuimeen ja hyväksyi sen jälkeen lain, jolla se kiistää tuomioistuimen tuomiovallan. Venäjän valtion varojen takavarikoimiselle tuomioiden perusteella muodostuneiden velvoitteiden kattamiseksi on Vaypanin mukaan tästä huolimatta selkeä oikeusperusta.
– Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla Venäjä ei ainoastaan hyväksynyt Strasbourgin tuomioistuimen toimivaltaa vaan myös sitoutui noudattamaan tuomioistuimen lopullista tuomiota kaikissa asioissa, joissa se on osapuolena, hän toteaa.
– On aika ryhtyä radikaaleihin uusiin toimiin, jotta Venäjän valtion rikosten uhrit Ukrainassa ja muualla saavat korvauksensa, hän painottaa.
