Riippumattomana pidetyn venäläisen Levada-keskuksen tutkimusjohtajan, tohtori Lev Gudkovin mukaan enemmistö venäläisistä ei pelkää kuolemaa eikä ikuista kadotusta.
Taustalla on hänen mukaansa näkemys, että ihmiset eivät ole itse vastuussa siitä, mitä heidän maalleen, kotipaikkakunnalleen tai yritykselleen tapahtuu. Useimmat venäläiset eivät koe kantavansa vastuuta myöskään hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan eivätkä siitä, että ukrainalaisia tapetaan.
Kun venäläisiltä Levada-keskuksen äskettäisessä kyselyssä tiedusteltiin, ovatko he koskaan ajatelleet omaa kuolemaansa, ja jos ovat, katsovatko he olevansa valmiita siihen, 12 prosenttia vastasi myöntävästi, 42 prosenttia kieltävästi ja 39 prosenttia ei ollut ajatellut asiaa.
Vastaajista seitsemän prosenttia piti kysymystä liian vaikeana. Nämä luvut korreloivat Gudkovin mukaan toisen yhteiskunnallisen ilmiön kanssa.
– Tutkimusten mukaan venäläisten ehdoton enemmistö katsoo, että he eivät voi eivätkä halua kantaa vastuuta maan asioiden tilasta, vallanpitäjien harjoittamasta politiikasta, asuinkuntansa tilanteesta tai yrityksensä toiminnasta. Vastuun välttelyssä ei ole eroa kuolemanjälkeiseen elämään uskovien ja ei-uskovien välillä. Ainoa asia, josta lähes kaikki venäläiset ottavat ehdoitta vastuun, on heidän lastensa ja perheidensä hyvinvointi, Lev Gudkov sanoo ranskalaisen Desk Russie -uutissivuston artikkelissa.
– Valtaosa venäläisistä ei tunne syyllisyyttä kanssaihmisiään kohtaan, vaikka kaksi kolmasosaa haastatelluista sanoo ”joutuneensa” toimimaan vastoin sitä, mitä he itse pitävät oikeudenmukaisena tai oikeutettuna. Vastuu tällaisesta toiminnasta sysätään pääasiassa muiden, kuten esimiesten, henkilökunnan, perheen tai liike-elämän, harteille, hän toteaa.
Sota antaa merkityksen
Venäläisten lisääntyvä samaistuminen Vladimir Putinin hallinnon pönkittämiin autoritaarisiin ja perinteisiin instituutioihin on Gudkovin mukaan pitkälti poistanut heidän uskonsa subjektiiviseen vastuuseen ja moraaliin.
– Yksilön heikko omatunto on liudentunut kollektiivisiin suuruuden myytteihin, symboleihin ja uskomuksiin, jotka mahdollistavat sen, ettei kuolemaa tarvitse pelätä ja että elämälleen voi antaa merkityksen esimerkiksi lähtemällä sotaan – jopa niin pitkälle, että sen palkkiona on kuolemanjälkeinen olemassaolo, Lev Gudkov sanoo.
Venäläisten suhtautuminen kuolemaan on hänen mukaansa vain yksi esimerkki yleisen tietoisuuden kehittymisestä yhä primitiivisempään suuntaan Putinin Venäjällä.
– Perinteinen traditionalismi yhdistyy helposti muihin ideologian muotoihin, kuten militarismiin tai länsivastaisuuteen. Se on suuntaus, joka todistaa henkilökohtaisen moraalin – subjektiivisen minän – heikkoudesta ja sosiaalisen itseorganisoitumisen konkurssista, hän toteaa.
