Venäläinen oppositiovaikuttaja Julija Navalnaja Kremlin vastaisessa mielenosoituksessa Berliinissä. DPA / LEHTIKUVA / HANNES P ALBERT

Venäläistutkija hyppäsi Vladimir Putinin kenkiin: Tähän Ukrainan neuvottelut päättyvät

Asiantuntija sanoo, ettei Moskovalla ole mitään syytä suostua lännessä pyöriteltyihin rauhanehtoihin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän ulkopolitiikan asiantuntija, tutkija ja Riddle Russian johtaja Anton Barbashinin mukaan läntisessä Ukraina-keskustelussa pyöritellään sellaisia rauhanehtoja, joihin Moskova ei tule nykyisessä tilanteessa suostumaan mitenkään.

Hän luonnehtii arviotaan ”herätykseksi todellisuuteen”. Barbashin on julkaissut Bluesky-somepalvelussa synkän listan esillä olleista läntisistä esityksistä ja diktaattori Vladimir Putinin Venäjän suhtautumisesta niihin.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Barbashin ruotii tilannetta syvemmin tästä löytyvässä Riddle Russian analyysissään. Hän huomauttaa, että Washingtonin neuvotteluissa Moskovan kanssa näyttää olevan kyse ennemmin Venäjän ja Yhdysvaltain suhteesta kuin Ukrainasta. Asiantuntijan mukaan molemmat näyttävät nyt sopineen lähtökohdaksi sodan lopettamisen.

– Olisi epäreilua sanoa, että piru piilee yksityiskohdista, koska Venäjän rauhanvaatimukset eivät ole vain paholainen vaan itse koko helvetti, Anton Barbashin lataa.

Hän heittäytyy Moskovan saappaisiin ja aloittaa listansa asioista, jotka ovat hänen mielestään Putinille selkeitä reunaehtoja. Ensimmäisenä asiantuntija mainitsee puheet jonkinlaisesta eurooppalaisesta rauhanturvaoperaatiosta.

– Eurooppalainen joukko Ukrainassa. Miksi ranskalaisten, brittiläisten tai puolalaisten joukkojen tulo Ukrainaan pitäisi nyt sallia. Se, että Ukrainassa olisi Nato-joukkoja sotisi kaikkia Venäjän perustavanlaatuisia ”kestävän rauhan” argumentteja vastaan, Barbashin huomauttaa.

Moskova ei hänen mukaansa pysty hyväksymään myöskään ”Euroopan Israeliksi” kutsuttua skenaariota, jossa Ukraina luopuu väliaikaisesti miehitetyistä alueista ja aseistautuu lännen tuella.

– Miksi Moskova sallisi Ukrainalle mahdollisen tauon sotilaallisen tilanteensa parantamiseksi, kun se on pyrkinyt jatkuvasti heikentämään sitä kymmenien tuhansien venäläisten sotilaiden hinnalla.

Anton Barbashinin mukaan Ukrainan asevoimien sodanjälkeisen tilanteen saneleminen on Venäjän omana rauhanehtonaan jatkuvasti vaatiman ”demilitarisaation” kulmakivi.

– Venäjän miehittämien alueiden statuksen tunnustamatta jättäminen ei myöskään olisi [Venäjän] ”kestävää rauhaa”, koska se viittaisi Ukrainan ja lännen tahtoon ottaa ne takaisin jonain myöhempänä ajankohtana, ehkä jopa Putinin jälkeen. Jälleen yksi suuri mahdottomuus Moskovalle.

Edes tulitauko neuvottelujen ajaksi ei Anton Barbashinin mukaan sovi Vladimir Putinin pirtaan.

– Miksi Moskova suosisi tässäkään Ukrainaa?, hän kysyy.

Asiantuntijan mukaan Venäjä katsoo, että sillä on edelleen etulyöntiasema puolustajaan nähden.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Euroopan johtajat kokoontuivat sunnuntaina Lontooseen keskustelemaan Ukrainan tilanteesta. Anton Barbashinin mukaan EU:n on otettava suuri rooli Ukrainassa tai hyväksyttävä Venäjän eteneminen. AFP / LEHTIKUVA / JUSTIN TALLIS

Moskovan vaatimukset Ukrainalle ovat Barbashinin mukaan, että Ukraina vetää joukkonsa pois Donetskista, Luhanskista, Hersonista ja Zaporizzjasta sekä julistaa virallisesti poistavansa perustuslaista lausekkeen Naton jäsenyyden tavoittelusta. Tilalle tulisi kirjata pykälä ”ikuisesta puolueettomuudesta”.

Anton Barbashin kysyy, miksi ihmeessä Moskova luopuisi nyt näistä vaatimuksista etenkin, kun Yhdysvallat vetää tukeaan pois Ukrainalta.

Vaikka Venäjän talous onkin kärsinyt yhä kovempia iskuja, ei Moskova näe tilannetta tutkijan mukaan sellaisena, etteikö sotaa voitaisi jatkaa vielä vuosi tai kaksi.

– Mikään mitä länsi tarjoaa ei sisällä keppejä (ainoastaan huonoja porkkanoita). Lisää pakotteita? Tämä ei enää pelota. Mitä muuta? Onko mitään muuta?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnossa katsotaan Barbashinin mukaan, että Venäjä on valmis neuvottelemaan ja Ukraina ei.

– Putin ja Trump voivat jatkaa Ukrainaa pidemmälle ja rakentaa suhteita ”ulos Ukrainasta ja aletaan tehdä bisnestä” -lähestymistavalla, hän summaa.

Tässä tilanteessa Euroopan maiden on asiantuntijan mukaan joko ”mentävä paljon syvemmälle” Ukrainassa tai sitten seurattava vierestä, kun Venäjän armeija ajaa Dnepr-joelta länteen vuonna 2026.

– Tai sitten Ukraina todella tunnustaa viisi miehitettyä aluetta osaksi Venäjää ja muuttaa perustuslakiaan. Putin olisi vasta tämän jälkeen valmis keskustelemaan turvallisuusjärjestelyistä sille, mitä Ukrainasta olisi jäljellä.

Anton Barbashinin mukaan Vladimir Putin ei usko EU:n pystyvän paljoonkaan tai edes toimimaan yhdessä.

– Ja Donald Trump näyttäisi vahvistavan käsitystä siitä, ettei hän piittaa pätkän vertaa Ukrainasta.

Anton Barbashinin mukaan vielä hetki sitten mahdottomana pidetyt neuvottelut etupiirijaosta Venäjän ja Yhdysvaltain välillä ovat nyt muuttuneet täysin mahdollisiksi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS