Venäjän hyökkäyssodassaan kohtaamat vastoinkäymiset ja lännen asettamat ankarat talouspakotteet ovat herättäneet spekulaatioita presidentti Vladimir Putinin aseman orastavasta heikentymisestä. Venäläinen politiikan tutkija Maria Snegovaja kuitenkin arvioi Putinin otteen vallankahvasta olevan tässä vaiheessa jopa vahvempi kuin useimmat uskovat.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan – pahin eurooppalainen sota lähes kahdeksaankymmeneen vuoteen – on silti vaarallinen uhkapeli Putinille, hänen eliitilleen ja kansalleen, amerikkalaisessa Virginia Tech -yliopistossa työskentelevä Snegovaja kirjoittaa Journal of Democracy -verkkojulkaisussa.
Hän muistuttaa Venäjän aiempien sotilaallisten tappioiden johtaneen merkittäviin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin muutoksiin. Venäjän keisarikunnan tappio Krimin sodassa 1853–56 käynnisti liberaalit uudistukset ja Japanin sota 1904–05 laukaisi Venäjän ensimmäisen vallankumouksen 1905–07. Ensimmäinen maailmansota johti bolševikkivallankumoukseen ja sisällissotaan (1917–23), Afganistanin sota (1979–89) antoi sysäyksen Mihail Gorbatšovin uudistuksille ja vaikutti osaltaan Neuvostoliiton hajoamiseen.
– Toisissa tapauksissa mönkään menneet sotilaalliset seikkailut eivät kuitenkaan tuottaneet merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi Josif Stalinin tappiot talvisodassa ja Suomen valloituksen epäonnistumisessa 1939–40 eivät heikentäneet Neuvostoliiton diktaattorin otetta vallasta. Venäjän ensimmäinen demokraattinen presidentti Boris Jeltsin valittiin puolestaan vuonna 1996 uudelleen, vaikka hänen suosionsa oli laskussa Venäjän kärsittyä tosiasiallisesti tappion Tšetšenian ensimmäisessä sodassa 1994–95, Snegovaja toteaa.
Sodat ovat hänen mukaansa johtaneet mullistuksiin silloin, kun hallitsija on ollut heikko ja kansalaisyhteiskunta vahva. Putinin Venäjä on kuitenkin vahvasti autoritaarinen, eikä sen enempää eliitillä kuin kansalla ole juuri minkäänlaisia keinoja vaikuttaa Putinin päätöksiin, vaan lähes kaikki elävät pelossa.
Putin voi sinnitellä pitkäänkin
Jos sota pitkittyy ja Venäjän öljyn hinnassa tapahtuu heilahtelua, Putinin hallinto voi Snegovajan mukaan heikentyä, mutta sen kaatuminen lähitulevaisuudessa on silloinkin epätodennäköistä.
– Niin kauan kuin sillä on resursseja ostaa eri väestönosien lojaalisuutta, se kyennee kestämään lukuisat sen eteen tulevat haasteet. Jos Kremlin energiatulot kuitenkin pakotteiden vuoksi ehtyvät, se alkaa menettää vaikutusmahdollisuuksiaan. Ne toimet, joita länsi on sodan alusta lähtien toteuttanut, varmasti vähentävät näitä tuloja, mutta Putinia uhkaisi vakavasti vasta Venäjään kohdistettu täydellinen energiasaarto, Snegovaja sanoo.
– Todennäköisempi skenaario on Venäjän muuttuminen pitkällä aikavälillä jonkinlaiseksi Irania muistuttavaksi valtioksi. Se saattaisi näyttäytyä kansainvälisesti eristetyltä hallinnolta, joka kykenee välttämään pakotteiden aiheuttamaa tuskaa sekatalouden ja laajan valtio-omisteisen sektorin avulla sekä sopeutumalla pitkäkestoiseen pysähtyneisyyteen, hän toteaa.
– Vaikka Venäjän hallinnolta puuttuu Iranin kaltainen pitkälle kehitetty uskonnollinen fundamentalistinen oppirakennelma, joka antaisi sille legitimiteetin, Kreml voi ainakin lähitulevaisuudessa korvata sen länsivastaisella näennäisideologialla, jota täydentävät ydinaseuhittelu ja satunnaiset sotilaalliset seikkailuretket naapurivaltioita vastaan. Pitkälti tähän tapaanhan se on jo viimeisen vuosikymmenen ajan toiminut.
