Venäjän niin sanotun sotapuolueen edustajat ovat tutkija Maksim Startšakin mukaan jo ennen presidentti Vladimir Putinin äskettäistä tv-puhetta vaatineet, että Ukrainan miehitetyt alueet liitetään Venäjään, minkä jälkeen niitä olisi puolustettava tarvittaessa jopa ydinasein.
Tätä näkemystä on hänen mukaansa toistettu laajalti sekä television keskusteluohjelmissa että sosiaalisen median kanavilla.
Venäjän ulkoministeriö ja Kreml ovat Startšakin mukaan aiemmin torjuneet jyrkästi tällaisen mahdollisuuden ja korostaneet Venäjän voimassa olevaa ydinasedoktriinia, jonka mukaan maa käyttäisi ydinaseita vain tilanteessa, jossa valtion olemassaolo olisi uhattuna.
– Silti Putin ja hänen hallintonsa ovat säännöllisesti puhuneet ydinaseiden käytöstä Ukrainassa tai Ukrainan takia, vaikka niiden käytön sulkee pois se, ettei mikään uhkaa valtion olemassaoloa, Moskovassa toimiva Startšak sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Myös 21. syyskuuta pitämässään puheessa Putin muistutti Venäjällä olevan erilaisia tuhovälineitä ja vakuutti käyttävänsä ”kaikkia käytettävissä olevia keinoja” suojellakseen Venäjää ja sen kansalaisia. Tämän, kuten aiempienkin uhkausten, epämääräisyys on Maksim Startšakin mukaan täysin tarkoituksellista.
– Doktriini sallii ydinaseiden käytön vastauksena ydiniskuun tai valtion olemassaolon – ei alueellisen koskemattomuuden – ollessa uhattuna. Jopa Kreml-myönteinen MGIMO-keskuksen asiantuntija ja entinen ulkoministeriön virkamies Vladimir Kozin sanoo, että rajan ylittävä tykistötuli tai Ukrainan asevoimien hyökkäykset eivät ole uhka Venäjän olemassaololle, Startšak toteaa.
Uhka ei ole väistynyt
Uhkailu ydinaseiden käytöllä ja valtion olemassaolon käsitteen tarkoitushakuinen tulkinta ovat tutkijan mielestä Venäjän ydinpelotteen keinotekoista venyttämistä.
– Kreml ei halua käyttää ydinaseita, mutta toivoo voivansa estää Naton ja Yhdysvaltojen suoran puuttumisen Ukrainan sotaan, hän sanoo.
”Sotapuolueen” edustajat eivät kuitenkaan hänen mukaansa pelkää Natoa, vaan patistavat Kremliä hyväksymään taktisen ydiniskun Ukrainaan, jolloin liikekannallepanoa ei heidän mielestään olisi edes tarvittu.
– Tämä äänekkäiden ääriainesten ryhmä on toistaiseksi häviöllä ulko- ja puolustusministeriön ammattilaisille, jotka on kasvatettu ymmärtämään, että ydinsodassa ei ole voittajia ja jotka eivät halua ottaa riskiä yhteenotosta Naton kanssa, hän toteaa.
Tutkijan mukaan on loogista olettaa, että Vladimir Putin todella haluaa sodan päättyvän nopeasti. Presidentti yrittää nyt käyttää uusia vahvistuksia Ukrainan puolustuksen murtamiseksi ilman ydinaseiden käyttöä.
– Jos 300 000 miehen lisäjoukolla ei kyetä saavuttamaan toivottuja tuloksia, kysymys lisämobilisoinnista tai ydiniskusta nousee jälleen pöydälle, Maksim Startšak pohtii.
