Vangitun venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin äkillinen kuolema kertoo venäläistutkija Andrei Kolesnikovin mukaan siitä, että Vladimir Putinin autoritaarinen hallinto ei siedä poliittista kilpailua.
Tieto Navalnyin kuolemasta vertautuu hänen mukaansa sokkivaikutukseltaan helmikuun 24. päivän 2022 uutisiin Vladimir Putinin käynnistämästä täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Hän uskoo venäläisten enemmistön kuitenkin toipuvan pian järkytyksestään, kuten aiemmin Ukrainan vastaisen ”sotilaallisen erikoisoperaation” aloittamisesta ja myöhemmin samana vuonna toteutetusta osittaisesta mobilisaatiosta.
– Kaikelle voi löytää tekosyitä – tärkeintä on pysyä rauhallisena ja vapauttaa itsensä kaikesta vastuusta, Venäjän sisä- ja ulkopolitiikan tutkimusohjelmaa yhdysvaltalaisessa Carnegie-ajatushautomossa johtava Kolesnikov ironisoi tuoreessa artikkelissaan.
Navalnyin kuoleman myötä kaikki, mitä Venäjän perustuslain muuttamisesta vuonna 2020 järjestetyllä kansanäänestyksellä tavoiteltiin, on hänen mukaansa saavutettu: Putin voi hallita käytännössä loputtomiin. Hän ei ole vain säilyttänyt valtaansa, vaan betonoinut sen.
Opposition viimeisen korkean profiilin kuolema vahvistaa Kolesnikovin mukaan entisestään Venäjän hallitsevan luokan ja sen sortokoneiston absoluuttisen kaikkivoipaisuuden ja vastuuvapauden tunnetta.
– Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan hiljainen osa, joka taputtaa kaikille autoritaarisen hallinnon aloitteille mieluummin kuin sananvapaudelle, käpertyy entistä täydellisemmin itseensä tai alkaa jopa ilmaista kiihkeää tukea viranomaisille, hän toteaa.
Vainajan muisto haalistuu
Ne harvat venäläiset, jotka eivät suostu vaikenemaan, leimataan Kolesnikovin mukaan nykytilanteessa yhä selvemmin valtion vihollisiksi, joita vastaan on valjastettu laaja sortokoneisto ja tukahduttava lainsäädäntö.
– Ne, jotka pysyvät hiljaa, pitävät suunsa tiukasti supussa, ja ne, jotka tukevat hallintoa, esiintyvät entistä äänekkäämmin ja aggressiivisemmin, hän sanoo.
Kun murhayrityksen kohteeksi joutunut Navalnyi palasi joulukuussa 2021 Saksasta Venäjälle, hänen välitön pidätyksensä nostatti Kolesnikovin mukaan viimeiset todella massiiviset mielenosoitukset, joita maassa on nähty.
– Viranomaiset luottavat siihen, että hänen kuolemansa ei aiheuta samanlaisia protesteja. He luottavat siihen, että ihmiset toipuvat järkytyksestä ja vähitellen unohtavat Navalnyin, hän toteaa.
Hallinnon oletus, että Navalnyin muisto haalistuu, on hänen mukaansa osittain oikeutettu. Kun 14 prosenttia venäläisen kyselytutkimuksen vastaajista väitti, ettei ”tiennyt”, kuka Navalnyi oli, helmikuussa 2023 luku oli noussut jo 23 prosenttiin. Myös asenteet Navalnyia kohtaan olivat muuttuneet kielteisemmiksi: yhä useammat venäläiset uskoivat, että hänet oli vangittu todellisten rikosten vuoksi – ei poliittisista syistä.