Enemmistö hyvinvointialueiden johtajista ei kannata, että maakuntaveron käyttöönottoa alettaisiin valmistelemaan tällä hallituskaudella.
Verkkouutiset lähestyi kaikkien 21 hyvinvointialueen johtajaa asian tiimoilta. Heistä 19 vastasi kyselyyn.
Vastanneista kolmetoista ilmoitti, ettei kannata maakuntaveroa. Vain yksi johtaja ilmoitti kannattavansa asian selvittämistä tällä hallituskaudella.
Maakuntavero tarkoittaa, että sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden alueellaan. Hyvinvointialueilla ei tällä hetkellä ole verotusoikeutta, joten ne eivät voi itse päättää budjettinsa koosta. Rahoitus tulee valtaosin valtiolta.
– Verotusoikeus ei ratkaisisi alueiden ongelmia, koska heikommassa rahoitusasemassa olevat, muun muassa supistuvan väestön seudut, eivät pystyisi juurikaan saamaan lisää rahoitusta verolla, kommentoi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen muistuttaa, että hyvinvointialueuudistuksen keskeinen idea oli kuntapohjaisten erojen pienentäminen.
– Hoito ja palvelu on Suomessa eriytynyttä erityisesti siitä syystä, että kuntien taloudellinen kantokyky on ollut toisistaan huomattavan poikkeavaa. Nykyinen malli tasoittaa tätä ja maakuntavero palauttaisi lähtötilanteen. Rikkailla alueilla olisi mahdollisuus rahoittaa paremmat palvelut. Lisäksi kokonaisveroaste todennäköisesti kasvaisi merkittävästi, hän perustelee.
Myös Kainuun hyvinvointialueen vt. johtaja Timo Halonen vastaa, ettei kannata maakuntaveroa, koska se johtaisi hänen mukaansa kokonaisveroasteen nousuun.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma muistuttaa, että hyvinvointialueiden veronmaksukyky vaihtelee voimakkaasti ja maakuntavero voisi kohdella hyvinvointialueita epätasa-arvoisesti maakuntaveroon mahdollisesti liitettävistä tasausjärjestelmistä huolimatta.
Keski-Suomen hyvinvointialueen talousjohtaja Aija Suntioinen vastaa, että hyvinvointialueiden verotusoikeutta ei tule selvittää ennen kuin nykyinen rahoitusjärjestelmä on vakiintunut ja siirtymäkausi päättynyt.
– Verotusoikeuden ongelmana on merkittävät alueiden olosuhde-erot ja sen tasaamiseksi vaadittava tasausjärjestelmä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen perustelee kielteistä kantaansa maakuntaveroon sillä, että nykyisestä rahoitusmallista on liian lyhyt kokemus toimivuuden arvioimiseksi.
Etelä-Karjan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen muistuttaa, ettei nykyinenkään rahoitusmalli ole täydellinen.
– Maakuntavero voi lisätä alueellista eriarvoisuutta ja siksi en lähtökohtaisesti kannata sitä. Samaan aikaan on sanottava, että nykyisessä rahoitusmallissa on sellaista jäykkyyttä, joka ei toiminnan kannalta ole kovin järkevää, hän perustelee.
Myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen suhtautuu kriittisesti maakuntaveron valmisteluun.
– Mikäli maakuntavero olisi, olisi se varmasti monella alueella maksimaalinen. Tämä johtuu siitä, että hyvinvointialueiden päätöksenteossa vaikuttavat monet eri intressit, joissa ei ensisijaisesti huomioida hyvinvointialueen kokonaisetua, hän huomauttaa.
Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela muistuttaa, että kun sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirrettiin kunnilta hyvinvointialueille, siirtyvien kustannusten ja rahoituksen oli tarkoitus vastata toisiaan.
– Hyvinvointialueille siirtyi kuitenkin kustannuksia enemmän kuin rahoitusta. Tämä on keskeisin syy hyvinvointialueiden suuriin alijäämiin. Tämä ”valuvika” tulee korjata ennen kuin maakuntaveroa valmistellaan, Jokela perustelee.
– Nyt tarvitaan työrauhaa keskittyä tämänhetkiseen tilanteeseen, toteaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vastaukset välittänyt viestintäjohtaja Mika Kosunen.
Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajan Marina Erholan mielestä asiaa voitaisiin arvioida seuraavalla hallituskaudella.
– Maakuntaveroa on syytä arvioida reformin kokonaisuuden arvioinnin yhteydessä. Tämä olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa seuraavan hallituskauden aikana. Mahdollinen uudistuksen jonkin tasoinen väliarvio voitaisiin tehdä tämän hallituskauden loppupuolella. Maakuntaveron arviointi tehtäisiin siis osana arviointikokonaisuutta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen ei kannata ansiotuloihin perustuvaa maakuntaveroa.
– Sen sijaan erityyppisiä haitta- tai terveysveroja kiinteistöveron tapaisella välyksellä kannattaisi selvittää, hän perustelee.
Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen suhtautuu sen sijaan varovaisen positiivisesti maakuntaveron valmisteluun.
– Emme ole ottaneet alueena kantaa tähän. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että maakuntaveroa tulisi selvittää, vaikka se vie uudistuksen tavoitteisiin nähden tilannetta väärään suuntaan. Mutta alueelle, jossa rahoitus vähenee, koska on tervettä väestöä, näkisin sen mahdollisuutena, joka tulisi ainakin selvittää, hän perustelee.
Viiden hyvinvointialueen johtajat vastasivat Verkkouutisille, etteivät halua ottaa kantaa maakuntaveroon.
– Lainsäätäjän asia on päättää tästä, ja me hyvinvointialueella toimimme lainsäädännön puitteissa, perusteli Varsinais-Suomen hyvinvointialueen johtaja Tarmo Martikainen.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että maakuntaveron käyttöönottoa ei valmistella.
Maakuntaverosta on kuitenkin käyty viime aikoina julkista keskustelua.
Hyvinvointialueiden talous on synkentynyt entisestään kesän aikana. Valtiovarainministeriön mukaan joidenkin alueiden arviointimenettelyyn joutuminen alkaa olla yhä todennäköisempää, jos alijäämät eivät ala kohentua. Alueiden alijäämän arvioidaan tänä vuonna olevan yhteensä 1,45 miljardia euroa.
SDP:stä on kuultu maakuntaverosta kahta viestiä. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi elokuussa puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että maakuntaveron käyttöönotosta pitää alkaa keskustelemaan.
Myös puolueen lappilainen kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä on todennut, että maakuntaveron valmistelu olisi aloitettava heti. Toisaalta SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen totesi elokuussa Verkkouutisille, ettei puolue ole ajamassa maakuntaveroa eikä valmistelemassa omaa mallia siitä.
Vihreistä maakuntaverolle on tullut kannatusta. Esimerkiksi puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne on todennut, että maakuntavero olisi sekä kannustin hyvinvointialueiden kustannustehokkuuteen että keino vahvistaa alueellista demokratiaa.