Joka kolmannen hyvinvointialueen alijäämä tulee todennäköisesti kasvamaan tänä vuonna suunniteltua isommaksi.
Tämä selviää Verkkouutisten hyvinvointialueiden johtajille lähettämästä kyselystä.
Kysely lähetettiin kaikkien 21 hyvinvointialueen johtajalle.
Hyvinvointialueilta kysyttiin: uskotteko alueenne talouden suunnitelman toteutuvan suunnitellusti vai tuleeko mahdollinen alijäämä kasvamaan tai vähenemään tänä vuonna ennustetusta?
Vastaus saatiin kahdeltakymmeneltä hyvinvointialueelta.
Kahdeksalta hyvinvointialueelta vastataan, että alijäämän arvioidaan tänä vuonna kasvavan.
Kahdeksalla alueella alijäämän ennakoidaan asettuvan suunnitellulle tasolle.
Kolmella alueella puolestaan uskotaan, että alijäämä tulee pienenemään ennustetusta.
Valtiovarainministeriö on arvioinut hyvinvointialueiden yhteenlasketun alijäämän kasvavan tänä vuonna noin 1,4 miljardiin euroon. Luku voi vielä loppuvuonna kasvaa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma kertoo, että alueen tämän vuoden talousarvio tehtiin 60 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
– Valitettavasti ennustamme loppuvuoden aikana alijäämän kasvavan siten, että kuluvan vuoden alijäämä olisi 90 miljoonaa euroa. Uskomme tiukoilla uudistusohjelman toimeenpano-ohjelmilla ja talouden tasapainottamiskeinoilla kykenevämme rajaamaan alijäämän 90 miljoonan euron tasoon, Luoma vastaa.
Myös Varsinais-Suomessa alijäämä tulee ylittymään. Hyvinvointialueen johtajan Tarmo Martikaisen mukaan kuluvan vuoden toisen osavuosikatsauksen mukaan hyvinvointialueen alijäämäksi muodostuisi 161,7 miljoonaa euroa. Tämän vuoden talousarviossa alijäämäksi arvioitiin 84,7 miljoonaa euroa.
– Kuluvan vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana alijäämää on syventänyt muun muassa ostopalvelut, sillä palvelurakenteen muutos ei ole edennyt toivotussa tahdissa. Lisäksi palveluntuottajien hinnankorotusesitykset ovat paikoin olleet merkittävästi odotettua korkeampia, Martikainen perustelee kustannusten nousua.
Lapin hyvinvointialueella kuluvan vuoden tilinpäätösennuste on talouden sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta 89,1 miljoonaa euroa alijäämäinen, kertoo hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela.
– Elokuun puolivälissä raportoitiin valtiolle tilinpäätösennusteena alijäämää 70 miljoonaa euroa. Tuolloin oli osavuosikatsauksen laatiminen vielä kesken ja tilinpäätösennuste jouduttiin tekemään puutteellisin tiedoin. Talouden sopeuttamistoimenpiteet eivät ehdi merkittävästi vaikuttaa vuoden 2024 tilinpäätökseen, vaan niiden vaikutus alkaa näkyä vasta tulevina vuosina, Jokela perustelee.
Länsi-Uusimaalla kuluvan vuoden uusin tilinpäätösennuste on aluehallituksen käsiteltävänä maanantaina 16. syyskuuta.
– Osavuosikatsauksen mukainen alijäämäennuste on 37 miljoonaa euroa, kun vuoden 2024 talousarviossa alijäämän määräksi arvioitiin 4 miljoonaa euroa, hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn kertoo.
Svahnin mukaan 33 miljoonan euron kasvusta 28 miljoonaa euroa selittyy erikoissairaanhoidon kasvaneilla kustannuksilla ja 5 miljoonaa euroa hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevilla palveluilla.
Myös Satakunnasta, Keski-Suomesta, Etelä-Pohjanmaalta ja Keski-Uusimaalta vastataan, että alijäämän oletetaan kasvavan ennustetusta.
Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueen talousjohtaja Aija Suntioinen kertoo, että tämänhetkinen arvio alueen koko vuoden alijäämästä on 117 miljoonaa euroa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen vastaa, että alueen alijäämäennuste on pysynyt ennallaan puolivuotisraportin tilanteesta.
– Mutta täälläkin joitakin epävarmuuksia loppuvuoden toteuman osalta on yhä olemassa, hän arvioi.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen kertoo, että alijäämä on kasvanut toivottua enemmän muttei odotettua enemmän.
– Hyvinvointialueen talouden tasapainottamistoimet ovat onnistuneet aika hyvin, mutta valitettavasti vuotoa tapahtuu muualta. Palveluiden ostojen kustannuskehitys on jatkanut korkealla tasolla, ei toivotulla budjetoidulla tasolla, hän vastaa.
Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa uskotaan myös, että alijäämäennuste pitää, vaikka loppuvuoden osalta esiintyy epävarmuutta.
– Toistaiseksi ilmoitettu alijäämäennuste on ennallaan. Ennusteeseen sisältyy kuitenkin aina riskejä yllättävistä kulueristä, kuten potilasvahinkovakuutusmaksujen suuruudesta ja lomapalkkavelan määrästä, Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola kertoo.
– Uskotaan toteutuvan ennusteen mukaan, mutta toki aina heiluntaa voi tulla suuntaan ja toiseen vielä loppuvuoden aikana riippuen palveluiden käytöstä, Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä vastaa.
Kymenlaaksosta, Kanta-Hämeestä ja Keski-Pohjanmaalta kerrotaan myös, että viimeisimpien alijäämäennusteiden uskotaan pitävän.
Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Pohjanmaalta vastataan, että alijäämä olisi jäämässä ennustettua pienemmäksi.
– Tavoitteemme on alittaa ennuste, toteaa Kainuun hyvinvointialueen vt. johtaja Timo Halonen.
Useilla alueilla yt-neuvotteluita
Verkkouutiset kysyi myös, onko hyvinvointialueilla käynnissä tai suunnitteilla henkilöstöä koskevia yt-neuvotteluita. Vastaus saatiin 20 hyvinvointialueelta.
Yli puolella alueista on käynnissä tai suunnitteilla joko merkittävämpiä tai pienempiä yt-neuvotteluita. Näillä haetaan joko laajempia säästöjä alueiden talouteen tai ne liittyvät organisaatiomuutoksiin ja muuttuneisiin tehtävänkuviin.
Pohjanmaan hyvinvointialueella päättyi 13. syyskuuta koti- ja asumispalveluiden yt-neuvottelut, jossa tavoitteena on ollut 2,9 miljoonan euron säästöt. Sitä edelliset yt-neuvottelut päättyivät ennen kesää.
– Seuraavien menettelyiden käynnistymistä esitetään hallitukselle 16. syyskuuta kokouksessa. Siinä kokouksessa esityksenä on välittömästi käynnistää yt-menettelyt, joilla haetaan 10 miljoonan säästöä. Tämä koskee enimmillään 250 henkilötyövuotta, hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen kertoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueella on aloitettu alueen neljännet yt-neuvottelut, kertoo Aija Suntioinen.
– Henkilötyövuosien vähennystarve on enintään 400. Sen lisäksi olemme alustavasti arvioineet, että työtehtäviä ja työskentelypaikkoja koskevia muutoksia kohdistuisi enintään 350 henkilöön sekä palvelutuotannon tapojen muutokset kohdistuisivat arviolta enintään 300 henkilöön, hän taustoittaa.
Varsinais-Suomessa alkoivat yt-neuvottelut tietyissä yksiköissä 9. syyskuuta.
– Näiden tulosalueiden henkilöstömäärä on yhteensä lähes 21000. Merkittäviä muutoksia arvioidaan tässä kokonaisuudessa tulevan noin 220 työ- tai virkasuhteeseen, Tarmo Martikainen kertoo.
Pirkanmaan hyvinvointialueella on käynnissä koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joilla tavoitellaan 12 miljoonan euron säästöjä ja 80 henkilötyövuoden vähennyksiä. Vähennykset kohdistuvat etenkin johtaja-, päällikkö- ja asiantuntijatehtäviin, kertoo Marina Erhola.
Myös Satakunnassa yt-neuvotteluiden uskotaan jatkuvan.
– Edellisen neuvottelun lopputuleman toimeenpano on käynnissä. Tuskin tänä vuonna enää ehdimme uusia, mutta ensi vuonna vakavasti harkittava, vastaa Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila.
Etelä-Savon hyvinvointialueella käynnissä olevissa yt-neuvotteluissa puolestaan haetaan 39 miljoonan euron säästöjä.
Muutamalta alueelta vastattiin, että käynnissä on jatkuvasti pienempiä yt-neuvotteluita.
– Pyrimme siihen, ettemme käy yleisiä yt-neuvotteluja, vaan pienempien yt-neuvottelujen kautta teemme jatkuvasti muutostoimenpiteitä, Kainuun Timo Halonen vastasi.
– Yt-neuvotteluita on käynnissä ja suunnitteilla. Ne eivät ole irtisanomisperusteisia, vaan johtuvat meneillään olevasta organisaatiomuutoksesta sekä toiminnallisista muutoksista. Niistä tavoitellaan vähintään viiden miljoonan säästöjä tulevalle vuodelle. Henkilötyövuosien vähennykset tulevat eläköitymisten sekä määräaikaisuuksien loppumisen myötä, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen vt. johtaja Katja Virta vastaa.
Päijät-Hämeen Petri Virolainen muistuttaa, että yt-neuvottelut ovat normaali tapa toimia ja järjestellä asioita ja niitä tehdään vuosittain useita. Merkittäviä yt-neuvotteluita säästösyistä tapahtuviin lomautuksiin tai irtisanomisiin ei ole suunnitelmissa.
– Henkilöstökuluja pienennetään vähentämällä epätarkoituksenmukaista vuokratyötä ja erilliskorvattua työtä sekä ostopalveluita. Normaalilla työajalla tehtyä työtä pyritään pikemminkin lisäämään, hän perustelee.
Muutamilla alueilla on käyty viime vuosina useita raskaita yt-neuvotteluita. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on vuosien 2022-2023 aikana tehty useampia uudistamisohjelmia, joilla on pyritty parantamaan talouden tasapainoa.
– Uudistusohjelmiin liittyen olemme läpikäyneet yhteensä 12 yhteistoimintamenettelyä. Olemme keventäneet hallinnosta kahdessa vaiheessa yhteensä 175 henkilötyövuotta. Kaikkiaan olemme laskeneet tähän mennessä saavuttaneemme uudistusohjelmilla noin 85–95 miljoonan euron säästöt, Ilkka Luoma kertoo.
Neljältä alueelta vastataan, että yt-neuvotteluita ei ole käynnissä tai suunnitteilla. Esimerkiksi Kymenlaaksossa tilanne näyttää toistaiseksi hyvältä.
– Meillä ei tällä hetkellä ole meneillään yt-neuvotteluita, emmekä ole antaneet ilmoitusta niiden aloittamisista. Näköpiirissämme ei ole lomautuksia tai irtisanomisia, hyvinvointialueen johtaja Harri Hagman vastaa.