Avioliiton käsitettä ja oikeuksia laajentava kansalaisaloite jakaa kokoomuksen eduskuntaryhmää. Nykypäivä ja Verkkouutiset lähetti sähköpostitse kyselyn kuluneella viikolla kaikille kokoomuksen 44 kansanedustajalle.
Kansanedustajilta kysyttiin: Kannatatko avioliiton käsitteen ja oikeuksien laajentamista nykyisestä koskemaan myös samaa sukupuolta olevia pareja?
Kyselyyn vastasi 22 kansanedustajaa, joista 13 ilmoitti kannattavansa ja yhdeksän vastustavansa aloitetta sukupuolineutraalista avioliittolaista.
Asiaa kannattivat: Harri Jaskari, Pauli Kiuru, Outi Mäkelä, Sanni Grahn–Laasonen, Sari Sarkomaa, Pia Kauma, Anne-Mari Virolainen, Anu Urpalainen, Markku Eestilä, Jaana Pelkonen, Lasse Männistö, Alexander Stubb ja Elina Lepomäki.
Asiaa vastustivat: Kimmo Sasi, Kari Tolvanen, Arto Satonen, Ben Zyskowicz, Mikael Palola, Janne Sankelo, Heikki Autto, Markku Mäntymaa ja Jukka Kopra.
Lisäksi lakivaliokunnan torstaisessa äänestyksessä Anne Holmlund ja Mäntymaan varamiehenä ollut Kalle Jokinen äänestivät valiokunnan kielteisen mietinnön puolesta eli käytännössä kansalaisaloitetta vastaan.
Näin ollen kokoomuksen ryhmästä ainakin 11 suhtautuu aloitteeseen kielteisesti ja 13 myönteisesti.
Kukaan Nykypäivän ja Verkkouutisten kyselyyn vastanneista kansanedustajista ei valinnut vaihtoehtoa ”en osaa sanoa” tai ”en halua ilmaista kantaani”. Halutessaan kansanedustajat saivat perustella lyhyesti näkemystään.
Puoltajat: Kyse tasa-arvosta
Hanakammin tähän mahdollisuuteen tarttuivat kansalaisaloitteen puoltajat. He perustelivat kantaansa etenkin ihmisoikeuksilla ja sillä, että kaikkien tulisi olla tasa-arvoisia lain edessä.
– Sellainen yhteiskunta, joka kohtelee kansalaisiaan lain edessä eri tavoin riippuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan, ei ole kehittynyt yhteiskunta, katsoi Jaana Pelkonen.
– Itse näen asian suvaitsevaisuuteen liittyvänä periaatteellisena kysymyksenä. Ihmisiä ei saa tuomita eikä syrjiä ominaisuuksien, kuten henkilökohtaisen suuntautumisen perusteella, katsoi Markku Eestilä.
– Tasa-arvoinen avioliittolaki ei heikentäisi olemassa olevien avioliittojen nauttimaa arvostusta ja tukea, vaan ulottaisi sen koskemaan laajempaa joukkoa ihmisiä, arvioi Pauli Kiuru.
Vastustajat: Lapset ja adoptio
Vastustajat pitivät ongelmallisena etenkin lasten asemaa ja aloitteeseen sisältyvää adoptio-oikeutta.
– Katson, että lapsella – joka ei voi itse valintoja tehdä – on oltava subjektiivinen oikeus isään ja äitiin ja yhteiskunta ei saa edistää tämän oikeuden toteutumatta jäämistä, Jukka Kopra katsoi. Hän totesi perustelussaan toki ymmärtävänsä, ettei yhteiskunta voi myöskään taata isää ja äitiä ja että monissa perinteisissä perheissä lapset voivat huonommin kuin samaa sukupuolta olevien parien perheissä.
Kari Tolvasen mukaan vaikuttavuusarvio lasten asemasta puuttuu aloitteesta täysin.
– Todennäköistä on, että eräät maat lopettavat kokonaan adoptiolasten antamisen Suomeen, mikäli laki tulee voimaan. Näin on tapahtunut ainakin Ruotsissa. Se ei ole oikein niille pariskunnille, jotka ovat jo vuosia odottaneet adoptiolasta, Tolvanen katsoi.
Aloitetta puoltava Sari Sarkomaa taas huomautti, että kaikilla suomalaisilla on jo nyt adoptio-oikeus yksin – seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta.
– Ei ole kenenkään etu, että nykyisin toinen joutuu adoptoimaan ensin yksin ja sitten toinen adoptoi kumppaninsa lapsen. Lapsen edun mukaista on, että molemmat hänen kanssaan arkea elävät henkilöt voivat tulla lapsen vanhemmiksi yhtä aikaa, Sarkomaa katsoi.
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund perusteli torstaina kielteistä kantaansa kansalaisaloitteeseen niin ikään siihen sisältyvällä adoptio-oikeudella.
Avioliittokäsite jakaa
Avioliitto käsitteenä jakoi myös kansanedustajien näkemyksiä.
– Minulle avioliitto instituutiona ja käsitteenä tarkoittaa miehen ja naisen liittoa, kiteytti Ben Zyskowicz omat perustelunsa.
– Juridisena instituutiona avioliiton tulisi olla mahdollinen kaikille toisiaan rakastaville pareille, näki taas Lasse Männistö.
Aloitetta vastustavan Janne Sankelon mielestä nykyistä lakia rekisteröidystä parisuhteesta voitaisiin täydentää niin, että yhteisen sukunimen saanti helpottuu.
Miten sitten kokoomuksen kaikki kansanedustajat asiasta äänestävät ensi viikon perjantaina suuressa salissa, jää nähtäväksi. Lakivaliokunnan jäsen Jaana Pelkonen arvioi asian jakavan puntteja ryhmässä aika tasan.
Sukupuolineutraali avioliittolaki on kansanedustajille niin sanottu omantunnonkysymys eli kansanedustajia ei sido ryhmäkuri.
