SAK:n ekonomistit ovat laatineet oman mallinsa siitä, kuinka suomalaisia jatkossa verotetaan. Tarkoitus on verottaa enemmän ja laajemmin, käytännössä lähes kaikkea, mitä ei vielä veroteta. Ehdotus on julkistettu jo talvella ja näinä päivinä siitä keskustellaan Säätytalolla.
Hallitusneuvotteluiden tässä vaiheessa SAK:n mallia voisi pitää eräänlaisena pelotteluskenaariona, jolla isketään ilmat pihalle kaikilta vastuulliseen taloudenpitoon ja vapaaseen yrittäjyyteen uskovilta. Näin mikä tahansa kevyempi verojen kiristäminen saatettaisiin sitten tulkita torjuntavoittona.
Huolestuttavaa kuitenkin on SAK:n ja Sdp:n veromallien samankaltaisuus. Myös Sdp:n mallin ydinajatus on verotuksen laaja-alaisessa kiristämisessä.
Puhuessaan veropohjan laajentamisesta ja tiivistämisestä Sdp tarkoittaa uusien verojen käyttöönottoa sekä mahdollisesti olemassaolevien verojen korottamista. Onko pakko mennä sieltä, missä aita on matalin? Sieltä, missä positiivista vaikutusta ei ole saatavilla edes lyhyellä tähtäimellä kestävistä vaikutuksista puhumattakaan?
Hallitustunnusteluvaiheessa kokoomusta hiillostettiin kysymyksellä, olemmeko valmiit rahoittamaan Sdp:n vaalilupausten toteuttamisen veronkorotuksilla ja lisälainalla. Vaadimme vastuullista aitoon kasvuun perustuvaa taloudenpitoa ja siksi oppositio häämöttää.
Kokoomuksen lähtökohtana verotuksen suhteen oli ja on edelleen se, ettei kokonaisveroaste saa nousta, yrittämisen ja omistamisen verotus ei saa kiristyä sekä ansiotuloverotuksen keventäminen.
Ihmettelen, miksi Sdp:n talouspolitiikan työkalupakissa on vain veronkorotuksia, lisävelkaa valtiolle ja uusia tukia. Aidon talouskasvun edellytysten parantamisen sijaan Sdp:n kurjistetaan palkansaajia sekä yritys- ja elinkeinotoimintaa, mikä tulee kiihdyttämään taloutemme hiipumista noususuhdanteen rauhoituttua, ellei jo aiemminkin.
Verotuksen tiukentaminen lannistaa ihmisten työhaluja, mikä on jo nähty. Se pienentää yrittäjien motiivia ottaa riskiä ja työllistää. Tarvitsisimme juuri päinvastaisia lääkkeitä – sellaisia, että työn teosta jää enemmän käteen ja yrittäjä saa vastineen riskinotolleen.
Viime eduskuntakaudella saimme hallituspuolueiden yhteistyöllä tällä saralla paljon hyvää aikaiseksi. Merkittävät taloustavoitteet saavutettiin, mutta vielä olisi paljon tehtävää, jotta työllisyyskehitys pysyisi kasvussa ja julkisen talouden perusta saataisiin kestäväksi. Edellisestä hallituksesta hallitusohjelmaa rakentamassa on nyt ainoastaan Keskusta.
Keskustapuolue on Säätytalon hallitusneuvotteluissa paljon vartijana ja on jännittävää nähdä, lähteekö se vasemmistohallitukseen vesittämään omia aidosti hyviä saavutuksiaan.
