Suomalaisten verotus kiristyy vuodenvaihteessa. Keskituloinen palkansaaja maksaa ensi vuonna tuloistaan ja kulutuksestaan enemmän veroa kuin kertaakaan viimeisten kymmenen vuoden aikana, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) verokoneen laskelmista.
– Tulo- ja kulutusveroista laskettu keskituloisen palkansaajan kokonaisveroprosentti on nousemassa korkeammaksi kuin kertaakaan EVAn verokoneen kymmenvuotisen historian aikana, kirjoittaa johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää EVAn blogissa.
Verokone laskee palkansaajan maksamat kokonaisverot ottaen huomioon tuloverojen ja pakollisten palkansaajamaksujen lisäksi myös kulutusverot. Laskelmassa keskituloisen palkansaajan kuukausiansio on tänä vuonna 3623 euroa, ja sen oletetaan nousevan ensi vuonna 3,4 prosentilla 3746 euroon. Kunnallisveroksi on oletettu keskimääräinen 7,54 prosentin taso. Palkansaajalla ei ole pääomatuloja ja oletetaan kuluttavan kaikki tulonsa suomalaisen keskimääräisen kulutuskorin mukaisesti.
– Verotus kiristyy ensi vuonna, koska hallitus päätti kevään kehysriihessään sekä ansiotuloverojen että kulutusverojen kiristyksistä. Tuloverot kiristyvät etenkin monilla eläkeläisillä ja suurituloisilla, joiden verotusta hallitus päätti kiristää. Verotuksen kiristymiseen vaikuttaa myös hallituksen päätös pienentää kotitalousvähennystä huomattavasti, Kujanpää taustoittaa kehitystä blogissa.
Samaan aikaan muun muassa lääkkeiden sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden arvonlisäverokanta nousee 10 prosentista 14 prosenttiin. Yleistä arvonlisäverokantaa kiristettiin 24 prosentista 25,5 prosenttiin jo syksyllä.
Myös useat kunnat ovat kiristämässä verotusta, minkä vuoksi 1,35 miljoonan kuntalaisen tuloverotus kiristyy. Kuntaliiton mukaan tulovero nousee 68 kunnassa. Erot kuntien veroprosenteissa ovat suuret. Korkein kunnan tuloveroprosentti on ensi vuonna Pomarkussa (10,9 prosenttia), mikä on kaksinkertainen matalimpaan Kauniaisten veroprosenttiin (4,7 prosenttia) nähden.
Yksi verotusta kiristävistä kaupungeista on Pori, joka nostaa kuntaveroaan 8,7 prosenttiin. Keskituloiselle porilaiselle 3746 euroa kuukaudessa tienaavalle esimerkkihenkilölle jää kuukaudessa käteen 2707 euroa palkkaverojen jälkeen. Jos hän tienaisi lisätöitä tekemällä tuhat euroa kuukaudessa enemmän, käteen jäävät tulot olisivat 3221 euroa.
– Käteen jäävien tulojen lisäys tonnin lisäansioiden myötä olisi vain 514 euroa, joten noin puolet lisätienesteistä kuluisi veronmaksuun. Jos porilainen esimerkkihenkilömme päättäisi käyttää lisätienestinsä kulutuksen lisäämiseen suomalaisen keskimääräisen kulutuskorin mukaisesti, verottaja veisi kulutusveroina vielä 120 euron lisäsiivun, Kujanpää havainnollistaa.
– Esimerkki osoittaa, että kireän verotuksen vuoksi Suomessa on vaikeaa kohentaa elintasoaan lisätöitä tekemällä. Evan arvo- ja asennetutkimuksen mukaan joka neljäs suomalaisista arvioi tekevänsä lisää töitä, jos ansiotuloverotusta kevennettäisiin tuntuvasti, ja viidesosa hakeutuisi parempipalkkaisiin töihin. Tämä osoittaa, miten verotuksella on käyttäytymisvaikutuksia. Työtä jää tekemättä ja ihmiset eivät etene vaativampiin työtehtäviin, koska verotus vie kannustimet, asiantuntija kirjoittaa blogissa.
Hallitus ja kunnat ovat perustelleet veronkiristyksiä julkisen talouden tilanteella. Arvonlisävero on Suomessa nyt EU:n toiseksi kireintä.
– Hallitus päätti kevään 2024 kehysriihessä ottaa keinovalikoimaansa mukaan veronkiristykset päästäkseen julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteeseensa. Ratkaisu on osoittautumassa erittäin huonoksi. Veronkiristysten linjaa ei voi enää jatkaa. Seuraavaksi on valittava työhön ja investointeihin kannustava veronalennusten tie, Kujanpää kirjoittaa.
