– Ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia, toteaa Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
Hänen mukaansa tärkein muutos on ansiotulojen tuntuva yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja.
Suomessa toteutetaan siis viimein marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan.
– Kehysriihessä linjattujen muutosten jälkeen ylimmät marginaaliverot alenevat Suomessa viimeinkin suurin piirtein Ruotsin tasolle.
Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Ylimmät marginaaliverot alenevat hallituksen paketissa tämän vuoden jopa noin 59 prosentista noin 52 prosenttiin.
Ansiotulojen verotusta kevennetään myös yleisesti pieni- ja keskituloisia painottaen. Kevennykset kasvattavat palkansaajien nettoansioiden ostovoimaa mukavasti vuonna 2026.
– Kotimaisen kysynnän kohentaminen vauhdittaa nyt osaltaan talouden toivottua kasvukäännettä. Tämä on erityisen arvokasta tilanteessa, jossa talouden näkymät ovat muutoin epävarmat ja kuluttajien luottamus alamaissa, Lehtinen toteaa.
Yhteisöverokannan alennus 18 prosenttiin on kehysriihen toinen merkittävä verotuksen kasvutoimi, jota Lehtinen pitää sopivana niin mitoitukseltaan kuin ajoitukseltaan. Maailmantalouden epävarmuuksien kasvaessa on erityisen tärkeää huolehtia Suomen houkuttelevuudesta.
Maltillinen yhteisöveron alennus ei uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä.
– Yhteisöveron alentaminen on vahva ja konkreettinen signaali kaikille, että Suomi on myös tulevaisuudessa yritysmyönteinen ja turvallinen toimintaympäristö tulosta tekeville yrityksille.
Perintöveroasteikon alarajan korottaminen oli hallitukselta erityisen myönteinen kehyspäätös. Veronmaksajat on jo pitkään ajanut alarajan korottamista, sillä se on ollut ennallaan jo vuodesta 2009 alkaen. Nyt hallitus aikoo vihdoin korottaa alarajaa 20 000 eurosta 30 000 euroon.
– Seitsemäntoista vuotta on kohtuuttoman pitkä aika minkä tahansa veroasteikon tarkistukselle. Erinomaista, että nykyinen hallitus viimein tarttuu asiaan ja helpottaa perillisten tilannetta.
– Myös perintöveron maksuajalta perittävän koron kohtuullistaminen on toivomamme parannus, jonka toteutuminen on positiivista.
Kaikki hallituksen ratkaisut eivät Lehtisen mielestä vie verotusta pelkästään hyvään suuntaan. Esimerkiksi työhuonevähennyksestä luopuminen on perusteeton heikennys työnteosta aiheutuvien kulujen vähentämiseen, jota hallituksen kannattaisi vielä harkita.
