Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) asettama verotyöryhmä esitteli torstaina yritysverotukseen, osinkoverotukseen ja ansiotuloverotukseen liittyvän selvityksensä. Yritysverotukseen työryhmä ei esitä muutoksia, mutta se suosittaa osinkoverotuksen uudistamista.
– Kyllähän meidän osinkoverojärjestelmä on todella monimutkainen. Ei sitä ole kovin helppo ole selittää ihmisille, työryhmän puheenjohtajana toiminut valtiovarainministeriön ylijohtaja Terhi Järvikare totesi tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa torstaina.
Työryhmä näki nykyisessä osinkoverotuksessa runsaasti ongelmia. Erityisesti ryhmä kiinnitti huomiota kahdeksan prosentin laskennallisen osingon nettotuoton rajaan. Sitä alittavalta osin osinkoa verotetaan nykyisin 25-prosenttisesti pääomatulona, mutta ylittävältä osin vero on 75-prosenttisesti ansiotuloa. Tämä on johtanut siihen, että noin 60 prosenttia kaikista yrityksistä jakaa osinkoa melko täsmällisesti juuri kahdeksan prosenttia nettovarallisuudesta.
Tätä työryhmä ei pitänyt perusteltuna. Kun porrasprosentti on niin korkea kuin kahdeksan prosenttia, investointien tuottovaatimukset vaihtelevat eri yritysten kesken. Niiden yritysten, joilla on paljon aineellista varallisuutta, on helpompi saada kevyesti verotettuja osinkoja kuin niiden yritysten, joiden tulovirta perustuu osaamisen myymiseen. Lisäksi verotuksen porras kannustaa ihmisiä muuntamaan tuloja osingoiksi palkan sijaan. Työryhmä totesi, että suuri ero listaamattomien ja listattujen yritysten välillä saattaa myös nostaa listautumiskynnystä.
Työryhmä ehdottaa kahdeksan prosentin nettotuoton veroportaan laskemista neljään prosenttiin, joka vastaisi niin sanottua normaalituottoa eli vaihtoehtoista sijoituskohdetta kuten joukkovelkakirjalainoja. Neljän prosentin nettotuoton alittavalta osin osinkoja verotettaisiin jatkossa 40-prosenttisesti pääomatuloverona. Tällöin huojennetun osingon kokonaisveroaste asettuisi noin pääomatuloveron tasolle ottaen huomioon yhteisöveron osuus. Neljän prosentin nettotuoton ylittävältä osin osingoista maksettaisiin 75-prosenttisesti ansiotuloveroa kuten nykyisinkin kahdeksan prosentin nettotuoton ylittävältä osin.
Nykyinen 150 000 euron veroporras poistuisi kokonaan. Työryhmä ei nähnyt sille mitään perusteita, jos kahdeksan prosentin raja alennetaan neljään prosenttiin. Nykyisin 150 000 euron ylittävistä osingoista joutuu maksamaan 85-prosenttisesti pääomatuloveroa. Järvikare totesi tiedotustilaisuudessa, että 150 000 euron raja saattaa muodostaa yrityksen kasvulle esteen.
Viron yritysveromallille tyrmäys
– Työryhmän pääviesti on, että meidän yritysverotuksemme on tällä hetkellä kunnossa. Siihen ei ole tarpeen tehdä muutoksia, Järvikare sanoi tiedotustilaisuudessa.
20 prosentin yhteisöverokanta on toistaiseksi kilpailukykyinen, mutta työryhmän mukaan tason kilpailukyvystä on huolehdittava jatkossakin, mikäli verokilpailu ohjaa muita maita alentamaan yhteisöveronsa tasoa.
Terhi Järvikareen mukaan yksi hyvän verojärjestelmän piirteistä on ennustettavuus. Siksi ei ole perusteltua lähteä muuttamaan suomalaista verojärjestelmää. Hän totesi, että viime vuosien investointien vähyys Suomessa ei johdu verotuksesta.
Työryhmä tarkasteli osana selvitystä vaihtoehtoisia yritysveromalleja, ACE-mallia, CBIT-mallia ja Viron yritysveromallia. Työryhmä totesi, että muista valtioista poikkeavien mallien käyttöönottoon sisältyy riskejä, jos muutokset eivät ole kansainvälisesti koordinoituja.
– Viron veromallissa on aika monia ongelmia, eikä työryhmä puolla sen käyttöönottoa. Se sopii hyvin huonosti meidän nykyiseen verojärjestelmään, Järvikare totesi.
Viron yritysveromallissa yrityksen voitosta maksetaan vero vasta, kun voitto maksetaan osinkona ulos yhtiöstä.
– Tulisi voimakas kannustin muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi sillä olisi myös suuria valtiontaloudellisia vaikutuksia, Järvikare totesi.
Hän huomautti, että Viron malliin liittyy myös lukkiutumisvaikutus. Yrityksen voitto pyritään pitämään yhtiössä silloinkin, kun sille ei ole yrityksessä tehokasta käyttöä.
Veroryhmä tarkasteli myös investointivarauksen mallia, josta on kirjaus hallitusohjelmassa. Ryhmän mukaan varauksen käyttöönotto ei ole perusteltua, koska sillä ei ole suuria vaikutuksia, mutta lyhyellä tähtäimellä se pienentää merkittävästi valtion verotuloja. Jos investoinnit ovat kannattavia, yritykset tekisivät investoinnit joka tapauksessa.
Työryhmä suositteli myös ansiotuloverotuksen kehittämistä niin, että korkeimpia marginaaliveroasteita laskettaisiin. Työryhmä ehdotti, että tulovälillä 80 000–130 000 euroa rajaveroaste laskettaisiin 50 prosenttiin, kun nykyisin rajaveroaste on tällä tuloryhmällä jopa 60 prosenttia. Ehdotuksen myötä 60 prosentin rajaveroasteet alkaisivat vasta noin 160 000 euron kohdalta.
Työryhmän kokonaisehdotus kaventaisi lievästi tuloeroja ja sillä olisi vain minimaalinen vaikutus verotuloihin.
Työryhmään kuuluivat Järvikareen lisäksi oikeustieteen tohtori, dosentti Pauli K Mattila, professori emeritus Heikki Niskakangas Aalto-yliopistosta, finanssioikeuden professori Jaakko Ossa Turun yliopistosta, oikeustieteen tohtori, toimitusjohtaja Timo Viherkenttä Valtion eläkerahastosta ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen valtiovarainministeriöstä.
