Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään mukaan kasvaneet verotulot osoittavat, että kasvua kannustava veropolitiikka voi hyödyttää myös veronsaajia.
Verohallinto keräsi vuonna 2025 tuloveroja yhteensä 47,3 miljardia euroa. Kertymä kasvoi 4,9 prosenttia edellisvuodesta.
Erityisen voimakkaasti kasvoivat pääomatuloverot. Niitä kertyi reilut neljä miljardia euroa eli 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhteisöjen tuloveroa kertyi puolestaan 7,5 miljardia euroa, mikä oli seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän.
Kujanpää nosti luvut esiin viestipalvelu X:ssä ja liitti kehityksen kasvuun kannustavaan veropolitiikkaan. Verokertymä on kasvanut samalla, kun hallitus on keventänyt verotusta.
– Viime vuonna Suomi keräsi pääomatuloveroja 13 prosenttia ja yritysten tuloveroa seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän.
Kujanpään mukaan taustalla on se, että Suomi teki vuonna 2025 kasvuun kannustavaa veropolitiikkaa eikä veronkiristyksiä.
– Tällainen politiikka sataa myös veronsaajien laareihin, hän kirjoittaa.
Pääomatulojen ja niistä maksettavien verojen määrä vaihtelee Verohallinnon mukaan tyypillisesti paljon vuodesta toiseen. Verotulojen kehitys seuraa isossa kuvassa varsin tarkasti nimellisen bruttokansantuotteen kehitystä, mutta myös veromuutoksilla on vaikutusta kertymään.
Työn verotusta kevennettiin noin miljardilla
Hallituksen veroratkaisuissa painopistettä on siirretty työn verotuksesta kulutusverotukseen. Vuoden 2026 alussa työn verotusta kevennettiin yhteensä noin miljardilla eurolla. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennettiin kasvattamalla työtulovähennystä, ja ylin marginaaliveroaste laskettiin noin 52 prosenttiin.
Kevennykset jatkuvat hallituksen suunnitelmien mukaan ensi vuonna. Vuoden 2027 talousarvioesityksessä pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennetään 230 miljoonalla eurolla. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla.
Yritysten yhteisöverokanta on puolestaan tarkoitus laskea vuoden 2027 alusta 20 prosentista 18 prosenttiin. Samalla listaamattomien yritysten työsuhdeoptioiden verotusta muutetaan ja elinkeinotoiminnan tappioiden vähentämisaikaa pidennetään nykyisestä kymmenestä vuodesta 25 vuoteen.
Hallitus on perustellut toimia työnteon, yrittäjyyden, investointien ja talouskasvun kannustimien vahvistamisella. Samalla julkista taloutta on vahvistettu kiristämällä muun muassa kulutusverotusta.