Verohallinnon tilastojen mukaan sekä verovelka että konkurssien määrä kasvoivat voimakkaasti vuoden 2025 ensimmäinen vuosineljänneksen aikana. Konkurssihakemuksia Verohallinto teki 57 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024.
Riskivastaava Tuomas Hurskainen Verohallinnosta kertoo, että verovelka on kasvanut reippaasti vuoden 2024 alusta lähtien.
– Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen lopussa kokonaisverovelka oli 3,9 miljardia euroa. Kasvua vuoden 2024 vastaavaan ajankohtaan on noin 240 miljoonaa euroa eli yli kuusi prosenttia, Hurskainen sanoo.
Verovelka on kasvussa sekä henkilöasiakkailla että yrityksillä ja kaikissa verolajeissa. Henkilöasiakkailla oli maaliskuun lopussa tuloverovelkaa, johon sisältyvät myös ennakonpidätykset, noin 1,24 miljardia euroa eli 36 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten.
Yritysten tuloverovelkaa on noin 404 miljoonaa euroa eli kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan oli kolme miljoonaa euroa.
Euromääräisesti eniten verovelkaa oli arvonlisäverossa, reilut 1,78 miljardia euroa eli lähes puolet kokonaisverovelasta. Arvonlisäverovelan määrä on kasvanut vuoden takaisesta 133 miljoonaa euroa eli kahdeksan prosenttia.
– Arvonlisäverovelan kasvua selittää yleinen taloudellinen tilanne. Yritystoiminta sakkaa, toteaa Hurskainen.
Konkurssit keskittyvät pieniin yrityksiin ja toiminimiin
Verohallinto teki vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 611 konkurssihakemusta, mikä on peräti 57 prosenttia enemmän kuin vuoden 2024 vastaavana ajankohtana. Tuomas Hurskainen sanoo, että konkurssien määrä kasvaa erityisesti pienien yritysten ja toiminimien keskuudessa.
– Kaksi kolmasosaa veroveloista on konkurssiin menneillä tai maksukyvyttömiksi todetuilla asiakkailla. Kun yleistä arvonlisäverokantaa korotettiin syksyllä 2024, pienet palvelualan yritykset ovat olleet vaikeuksissa. Ne eivät ole voineet lisätä korotettua arvonlisäveroa kokonaisuudessaan hintoihin, Hurskainen toteaa.
Toimialoista eniten konkursseja oli rakentamisessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla.
Maksujärjestelyjä tehdään entistä enemmän
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tehtiin yli 17 000 maksujärjestelyä, 1 675 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli puolet (56 %) maksujärjestelyn tehneistä oli henkilöasiakkaita.
Tuomas Hurskainen pitää hyvänä sitä, että asiakkaat haluavat hoitaa veroasiansa vaikka maksujärjestelyn kautta.
– Huolestuttavaa sen sijaan on se, että vaikka maksujärjestelyjen määrä on ollut kasvussa jo useampana vuonna, verovelan määrä kasvaa silti koko ajan. Se tarkoittaa sitä, että yhä harvempi pystyy maksamaan velkojaan, hän sanoo.
