Vesa Vihriälä toteaa, että arviota Suomen kokonaistuotannon kasvusta tänä ja ensi vuonna on jouduttu alentamaan tuntuvasti kuluvan vuoden aikana.
– Tämä johtuu siitä, että vientimarkkinat kasvavat arvioitua hitaammin eikä Suomi kykene lisäämään markkinaosuuksiaan, kun pahoin heikentynyt kustannuskilpailukyky paranee tuskallisen hitaasti. Viennistä toivottu vetoapu lykkääntyy yhä kauemmaksi, mikä heijastuu tulonmuodostuksen kautta investointeihin ja kulutukseen, hän sanoo.
Suomi siis uhkaa juuttua alhaisen toimeliaisuuden ja heikentyvän työllisyyden kierteeseen, vaikka monet pitkän ajan kasvuedellytykset ovat Vihriälän mukaan hyvällä tolalla.
Vuosi sitten solmittu maltillinen palkkaratkaisu yhdessä sen kanssa, että tuottavuuden kasvua vahvistava rakennemuutos on voimistunut, tukee kustannuskilpailukyvyn parantumista. Kun kustannuskehitys jää kuitenkin myös kilpailijamaissa hyvin maltilliseksi, Suomen kilpailukyky kohenee vain hyvin hitaasti tai ei lainkaan.
– Tämän vuoksi olisi harkittava mahdollisuutta, että kilpailukyvyn parantumista nopeutettaisiin alentamalla määräajaksi työnantajilta perittäviä palkkasidonnaisia maksuja, Vihriälä esittää.
Hänen mielestään fiskaalinen devalvaatio pitäisi rahoittaa merkittävältä osalta julkisen talouden alijäämän tilapäisellä kasvulla, jotta se ei heikentäisi ainakaan paljon kotimaista kysyntää.
– Tämä olisi velkaantumiskehityksen näkökulmasta turvallista ja sovitettavissa yhteen EU:n finanssipolitiikalle asettamien sääntöjen kanssa kuitenkin vain, jos samanaikaisesti toteutettaisiin hyvin vahvoja ja uskottavia rakenteellisia toimia talouden kasvun ja julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi, hän sanoo.
