Vesa Vihriälä on analysoinut Suomen eri hallitusten noudattama EMU-peruslinjaa Elinkeinoelämän Valtuuskunnan tuoreessa julkaisussa EMUn uudet askeleet.
– Suomen eri hallitusten noudattama peruslinja, jossa korostetaan jäsenmaiden omaa vastuuta taloudestaan ja rajataan yhteisvastuu rahoitusvakauden turvaamiseen, on perustaltaan järkevä, mutta vaatii säätöä uudessa tilanteessa, Vihriälä toteaa.
Hänen mielestään eurokriisin kaltaisissa valtioiden ja pankkien katastrofitilanteissa yhteisvastuuta ei voida eikä ole syytä kokonaan välttää.
Vihriälä arvioi, että Suomen kannattaa tukea pyrkimyksiä integraation tiivistämiseen kriisitilanteiden paremman hallinnan osalta. Tämän vuoksi Suomen kannattaa hyväksyä tarkasti määritelty ja ehdolliseksi rajattu yhteisvastuu euroalueen rahoitusvakauden turvaamisessa.
Käytännössä ehdollista yhteisvastuuta lisäävä linja tarkoittaa Vihriälän mukaan fiskaalisen varautumisjärjestelmän luomista pankkien kriisinratkaisumekanismille ja kansallisten talletussuojarahastojen yhteisvastuullista jälleenvakuutusjärjestelyä.
Vihriälän mukaan jäsenmaiden välisten suhdannetasausjärjestelmien hyödyt olisivat pieniä riskeihin verrattuna. Sen sijaan rahoituskriisiä vastaan on hänen mielestään viisasta varautua tehokkaalla katastrofivakuutuksen kaltaisella ehdollisella yhteisvastuulla.
Vihriälän mielestä valtioiden välistä suhdannetasausjärjestelmää tai euroalueen valtiovarainministeriötä ei tarvita. Suomen on kuitenkin syytä tukea pääomamarkkinaunionia ja pankkien valtionriskien rajoittamista.
– Valtionvelkakriisien paremmaksi hallitsemiseksi ja siihen väistämättä liittyvän yhteisvastuun rajaamiseksi tarvitaan mekanismi valtioiden hallitun velkajärjestelyn toteuttamiseksi. Suomen tulisi ajaa periaatepäätöstä tästä osana EMUn kehittämispakettia, Vihriälä kirjoittaa analyysissaan.